Raparperikiisseli vadelmilla

Saan joka kesä poikani pihalta raparperia ja olen tehnyt niistä yleensä piirakkaa tai kiisseliä. Tänä kesänä tein raparperikiisseliä, johon laitoin sekaan tuoreita suomalaisia vadelmia. Myös mansikat käyvät raparperikiisseliin. 

Raparperikiisseli välipalaksi.

Keitän pestyt, kuoritut ja paloitellut raparperit sokeroidussa vedessä pehmeiksi. Ne pehmenevät aika nopeasti. Vatkaan ne käsivatkaimella hajalle. 

Teen perunajauhoista ja kylmästä vedestä liuoksen, jonka valutan ohuena nauhana kiisseliin - kun kattila on nostettu hetkeksi levyltä sivuun - ja vatkaan sen kevyesti raparperiliemeen. 

Sen jälkeen annan kiisselin pinnan kuplia hetken, kun kattila on levyllä. 

Lisään vadelmat valmiiseen lämpimään kiisseliin pestyinä ja kokonaisina. 

Jäähdytän kiisselin ja syön välipalaksi vatkatun kauravispin kera. En laita kauravispiin ollenkaan sokeria.

Tuttu kiisseli varmaan monelle! 🌻

Kommentit

  1. Tykkään kaikista kipeän makeista jutuista ja raparperi on yksi suosikkini. Kiisseleitä ei oikein kukaan taida enää harrastaa ? ainakaan itse tehtynä. Mutta tuollainen kuva kiisseli kermavaahdolla on kyllä suoranaista luksusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaa, en kyllä tiedä, miten yleisiä kiisselit nykyään ovat..?
      Ei ne ainakaan ole vaikeita tehdä, eikä kalliitakaan aineiden puolesta.
      Teen joskus myös luumukiisseliä, sekin nautitaan kauravispillä.

      Poista
  2. Raparperikiisseli ja jälkiuunileipä 💕

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä yhdistelmää en olekaan vielä kokeillut :) kiitos ideasta!

      Poista
  3. Meillä syötiin kiisseleitä lapsena melkein joka päivä ja raparperikiisseli on yksi suosikeistani. Herkullisen näköistä, nälkä tulee😋

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiva jos ehdit kommentoida. Ethän lisää linkkejä tai kaupallisia mainoksia kommenttiin, kiitos!

Suosituin artikkeli 30 päivän aikana

Lippulaskuri (venyttää sivua puhelimen näytöllä)

Free counters!

Oma mietelause v. 2000

"Kiitollisuus on avain onneen". Kiitollisuus on mielentila, joka kannattelee jokaista päivää, olosuhteista riippumatta. Se ei ole kehityksen este, tai silmien ummistamista realiteeteilta. Se ei riipu menestyksestä tai onnekkaista sattumuksista. Vaikka rakkaus on suurin voima, sekään ei menesty ilman kiitollisuutta.

Oma mietelause v. 2007

"Valo on totta, varjo häilyvää." Positiivisuus on rohkeutta nähdä valoa ja toivoa vaikeissakin tilanteissa. Elämän vastoinkäymiset tulevat ja menevät, mutta jos mieli on valoisa, ne voi voittaa ja jättää taakseen. Niin kuin aurinko on taivaalla aina ja varjot syntyvät vain siitä, että jokin este tulee auringon eteen. Varjot liikkuvat, häilyvät ja häipyvät, mutta aurinko pysyy. Niin pysyy myös Luojan rakkaus ihmisiin, vaikka joskus varjot sumentavat näkymiä.