'Onko vielä' ja muut haamut Torissa

Olen tehnyt sujuvia kauppoja nettikirppiksillä Torissa ja Huutonetissä. Huutonetissä toiminta on suoraviivaisempaa, koska ostajan huuto on sitova. Torissa on myyjillä ja ostajilla säätövaraa ja se on sekä hyvä että huono asia. 

Huutonetistä olen löytänyt yhden vakaan myyjän, joka ei ole saanut toiminnastaan yhtään negatiivista tai neutraalia palautetta. En juuri muilta enää ostakaan kuin häneltä. Häneltä kun huutaa tavaraa, yhteydenotto ja toimitus sujuu kuin oikeassa verkkokaupassa. En odota, että yksityinen myyjä olisi 24/7 vastaamassa, mutta hän vastaa noin 2 tunnin sisällä päiväsaikaan, mikä on mielestäni hyvä suoritus. En ole itse myynyt Huutonetissä pitkään aikaan mitään. 

Torissa olen myynyt satunnaisesti käytettyä tavaraa, ennen useammin kuin nykyisin. Monenlaisia kauppakumppaneita on tullut vastaan, tässä ensin esimerkki hyvästä ostajasta:

Ostaja ilmoitti jo ensimmäisessä viestissä, milloin hän voi tulla hakemaan tuotteen. Hän oli lukenut myynti-ilmoituksen huolella, joten hänellä ei ollut kysyttävää. Hänellä oli mukana kantoapua ja tasaraha. Hän tuli sovittuun aikaan, suhtautui reipppaasti kaupantekoon ja kaikki sujui hyvin ja nopeasti. Olin itse nostanut tuotteen valmiiksi eteiseen, joten ostajan ei tarvinnut riisua kenkiään. 

Esimerkki hyvästä myyjästä:

Ilmoituksessa on kerrottu tuotteesta kaikki tarvittavat tiedot (mitat, kunto, ym.), kuvat ovat selkeitä ja tuote on puhdas. Myyjä pitää kiinni sovitusta kauppa-ajasta, on positiivinen ja rehellinen. Jos myyjä lupaa varata tuotteen, niin ei myy sitä muille. Maksuehdot on ilmoitettu ilmoituksessa ja niistä pidetään kiinni. Tuotteen viat on kerrottu jo ilmoituksessa kuvien kera, sillä säästää paljon molempien aikaa. Moni ostaja hyväksyy käytetyssä tavarassa joitakin vikoja, varsinkin jos ne ovat korjattavissa.

Sitten on hankalampia kauppakumppaneita, joista esimerkkejä:

- Haamuostajat, jotka kysyvät viestissä: 'Onko vielä?' 

Sitten kun itse vastaa tähän kysymykseen, että tuote on vielä myynnissä, haamut eivät enää vastaa. Miksi tätä niin yleisesti tehdään? Se tuntuu vain kiusaamiselta. Ainakin se on turhaa ajanhukkaa ja epätietoisuuden jättämistä myyjälle. Tätä tapahtuu liian usein, enkä ymmärrä sen motivaatiota. Itse kirjoitan ilmoitukseen, että 'Ilmoitus poistuu, jos tuote ostetaan'. Siitä huolimatta kysellään: 'Onko vielä?'

- Aikatauluista lipsujat. 

Jotkut ostajat eivät huomioi sitä, että yksityisillä käytetyn tavaran myyjillä on muutakin elämää. He suhtautuvat yksityiseen myyjään kuin tavalliseen kauppaan, johon voi mennä silloin kun haluaa. He eivät pidä kiinni sovitusta aikataulusta, vaan myöhästyvät reilusti tai jopa peruvat viime hetkellä tulonsa kokonaan. Perumisen ymmärtää, jos tulee jotain todellista estettä, mutta joillekin se on vain huono tapa. Siinä harmittaa eniten se, että on itse varannut omaa aikaa ihan turhaan.

- Kärkevät kouluttajat. Näitä onneksi on vähän, mutta niitäkin on sattunut kaksi kertaa. 

Vastasin noin tunnin sisällä erään ostajaehdokkaan viestiin, joka alkoi läksyttämään viestissä, että hän osti jo muualta, koska vastasin niin 'hitaasti'. Ei kaikilla ole aikaa päivystää viestejä joka minuutti. Toki ymmärrän, että kauppojen sujuvuus on tärkeä asia, mutta kuten sanottua, yksityisillä kauppakumppaneilla on muutakin elämää, joten malttia pitäisi olla. Pidän itse sujuvana kaupantekona sitä, että myyjä vastaa viestiin saman päivän aikana.

Toinen 'kouluttaja' (vai oliko jopa sama) komenteli kauppojen jälkeen ovesta ulos lähtiessään, että 'poista ilmoitus heti'. Olen tehnyt niin aina, joten se oli turhaa ja jätti vähän huonon maun kaupoista.

- Iltamyöhään ostajat ja vastaamattomat kauppakumppanit.

Pari kertaa on sattunut, että ostaja haluaisi tulla illalla klo 21-22 jälkeen ostamaan. En yleensä sovi näin myöhäisiä tapaamisia, koska en tiedä, tulevatko he sovittuun aikaan ja pitävätkö he meteliä rapussa. Kysyin kerran yhdeltä myöhäiseltä ostajalta: 'Voitko tulla huomenna?'. Ei vastannut mitään. Vastaamattomat ostajat ja myyjät ovat hankalia, he jättävät asian ilmaan roikkumaan. Yksityiset myyjät ovat eri asia kuin viralliset verkkokaupat. Pitäisi sopia asiat niin, ettei jää kummallekaan epäselvyyttä.

- Myyjät jotka eivät varaakaan tuotetta, vaikka lupaavat.

Tämä on tapahtunut onneksi vain kerran. Sovin erään naisen kanssa tarkan aikataulun, milloin tulen ostamaan tuotteen seuraavana päivänä. Hän vastasi, että asia on sovittu. Menin sovittuun aikaan kahdella bussilla ja etsin osoitteen kerrostaloviidakosta ja löysin perille. Kun myyjä avasi oven, hän totesi, että tuote on jo myyty. Hän selitti asian niin, etteivät ostajat kuitenkaan tule hakemaan, niin hän myi sille, joka tuli nopeammin. Sitten hän totesi minulle, että 'sinä olet luotettava'. Mutta hän ei ollut luotettava minua kohtaan ja käytin pari tuntia aikaani ja bussimaksun turhaan. Se oli vielä talviaikaa.

En sittemmin ole ostanut sellaiselta myyjältä, joka ilmoittaa, että 'myydään nopeimmalle ostajalle'. Edellisellä naisella ei ollut tällaista ilmoituksessa. En jaksa tässä iässä juosta kilpajuoksua jonkun tavaran perässä.

- Ostajat, jotka eivät lue ilmoitusta kunnolla tai yrittävät muuttaa myyjän ehtoja.

Säästyisi paljon aikaa ja vaivaa, kun ostajat lukisivat tuoteselosteen ja kauppaehdot ilmoituksesta kunnolla, eivätkä yrittäisi tinkiä hinnasta tai tilata postitse, vaikka ilmoituksessa on selvät ehdot. Se turhauttaa myyjää vastata kysymyksiin, joihin on jo ilmoituksessa vastattu. Ilmoitukset eivät ole niin pitkiä, etteikö ne minuutissa ehtisi lukea.

En yleensä vaihda kahvipakettiin myytäviä tuotteitani kuten on yleistä, mutta kerran tein ilmoituksen niin. Keski-ikäinen nainen tuli 5 euron setelin kanssa ja sanoi, ettei hänellä ollut kahvipakettia. Lähellä on kaksi kauppaa, josta hän olisi voinut sen käydä ostamassa, kun hän tuli kuitenkin omalla autolla. Hyväksyin sillä kertaa rahana, mutta se oli epäkunnioittavaa ostajalta sivuuttaa myyjän ehdot. En enää vaihda kahvipakettiin mitään, eihän sitä tiedä, onko ostajan tuoma kahvi tuorettakaan. Jotkut varaavat kotiin kymmeniä kahvipakkauksia, jotka ovat ehkä olleet kauan kaapeissa.

Eräs tumma mies sopi ostosta viestissä ja sovin tapaamisen kaupan pihalle, koska oli kesä. Hän tuli oikeaan aikaan, mutta laskeskeli kolikoitaan ja sanoi, että hänellä on 'vain tämän verran rahaa'. Eli vähemmän kuin tuotteen ilmoitettu ja viestissä sovittu hinta. Tinkiminen viime hetkellä on ovelaa, mutta ei ollenkaan hyvä kauppatapa.

- Likaiset tuotteet tai epäkohteliaat kauppakumppanit.

En ymmärrä pölyisiä myyntitavaroita. Vaikka ne olisivat olleet varastossa, pölyt voi pyyhkiä pois ennen ilmoituksen tekoa. Kuka haluaa maksaa toisen pölystä ja liasta? Pölyjen pyyhkiminen ei vie paljon aikaa, mutta se on kohteliasta ostajaa kohtaan. Vaatteiden myynnissä niiden pesu ennen myyntiä pitäisi olla itsestäänselvyys. 

Jos myyjä on epäkohtelias, ostajasta voi tuntua siltä, että on mennyt 'häiritsemään' myyjää tämän kotiin. Ostin kerran lampunvarjostimen nuorelta naiselta, joka huudahti heti kun tulin talon eteisen kynnykselle, etten saa tulla kengillä sisään, koska hän on juuri siivonnut. Ymmärrän kyllä sen, mutta hän vaati minua riisumaan kengät, vaikka hän olisi voinut tuoda itse varjostimen ovelle. Parin askeleen takia piti riisua talvikengät ja taas pukea ne päälle, kankeana toppatakissa. Jälkeenpäin tuo muisto vaan huvittaa.

Ostajan velvollisuus on tietysti olla kohtelias tuntemattoman myyjän kodissa. Eräs toimelias naisostaja alkoi kehumaan heti kun tuli ovesta sisään: 'Onpas täällä kiva pikku koti'. Koko asunto ei edes näy eteiseen. Ehkä joku toinen pitäisi siitä, mutta minusta se tuntui tunkeilevalta. Jos tuntematon ihminen alkaa heti tarkkailemaan kodin esineitä (jotka eivät ole myynnissä), tulee mieleen huoli; miksi? Ja 'pikku kodiksi' sanominen on vähän ylimielistäkin. Nukketalo on pikku koti.

Ostin kerran huonekalun, johon luvattiin kotiinkuljetus myyjän autolla. Menin katsomaan tuotetta ja tulin myyjän kyydissä kotiin, huonekalu mukana. Noin 40-vuotias mies oli hermostunut ratissa ja pelkäsin vähän hänen ajotapaa. Hän ärhenteli ja tiuski ilman syytä. Aika kurjaa istua tuntemattoman, vihaisen miehen auton kyydissä. Viesteissä hän oli ollut kohtelias. Hän kyllä auttoi kantamaan tuotteen sisälle, että kaupat sujuivat silti loppuun asti, mutta en ikinä mene enää tuntemattomien kyytiin, eikä kenenkään pitäisi.

Vuosien mittaan tulee tietysti monenlaisia kauppakumppaneita vastaan, mutta suurin osa kaupoista on sujunut hyvin. On kätevää, että käytetyt tavarat voi myydä ja antaa niille jatkoaikaa. Ja tietysti, voi ostaa mitä itse tarvitsee, kuten ostin hiljattain nukketalon Torin kautta. Nämä kaupat sujuivat hyvin, myyjäpariskunta oli oikein iloinen ja hauska.

Nukketalo, josta kerron toisessa blogissani. Kts. linkki.

Kommentit

Kiva jos ehdit kommentoida. Ethän lisää linkkejä tai kaupallisia mainoksia kommenttiin, kiitos!

Lippulaskuri (venyttää sivua puhelimen näytöllä)

Free counters!

Oma mietelause v. 2000

"Kiitollisuus on avain onneen". Kiitollisuus on mielentila, joka kannattelee jokaista päivää, olosuhteista riippumatta. Se ei ole kehityksen este, tai silmien ummistamista realiteeteilta. Se ei riipu menestyksestä tai onnekkaista sattumuksista. Vaikka rakkaus on suurin voima, sekään ei menesty ilman kiitollisuutta.

Oma mietelause v. 2007

"Valo on totta, varjo häilyvää." Positiivisuus on rohkeutta nähdä valoa ja toivoa vaikeissakin tilanteissa. Elämän vastoinkäymiset tulevat ja menevät, mutta jos mieli on valoisa, ne voi voittaa ja jättää taakseen. Niin kuin aurinko on taivaalla aina ja varjot syntyvät vain siitä, että jokin este tulee auringon eteen. Varjot liikkuvat, häilyvät ja häipyvät, mutta aurinko pysyy. Niin pysyy myös Luojan rakkaus ihmisiin, vaikka joskus varjot sumentavat näkymiä.