Terkkuja Tampereelta

Tässä postissa on 34 kuvaa. Entisen Finlaysonin tehtaan tiloissa, lähellä Keskustoria, on Werstas -niminen työläismuseo, jossa on historiallisia kuvia ja esineitä eri alojen työelämästä. Sinne on vapaa pääsy ja olipa muuten ihanan viileää siellä sisätiloissa!  Aulassa on pieni myymälä ensimmäisessä kerroksessa. Museo on toisessa kerroksessa, jonne pääsee hissillä.  Finlaysonin tehtaan perusti skotlantilainen James Finlayson vuonna 1820, mutta hänen aikaisiaan tehdasrakennuksia ei ole enää jäljellä. Finlayson lopetti tämän tehtaan toiminnan 1990-luvun alussa. Liikekeskus Siperia aloitti vanhan kehräämön tiloissa vuonna 2001. Siinä toimii yli kymmenen yritystä, joista useimmat ovat kahviloita ja ravintoloita. Alueen Plevna-rakennuksessa toimii Finnkinon elokuvateatteri ja panimoravintola. Seelanti-rakennukseen avattiin Lidl-myymälä vuonna 2017. (Lähde: Wikipedia) Finlaysonin vanha tehdas ja oikealla Frenckellin rakennus.  Huomaatko Finlaysonin katolla tehtaan nimen ja sen ...

Tampereen Kauppahalli on Pohjoismaiden suurin kauppahalli joka avattiin vuonna 1901. Kauppahallin pohjapinta-ala on 2100 m2 ja sen suunnitteli Hjalmar Åberg . Kauppahallissa on 174 myyntipaikkaa ja 3 käytävää. Kauppahalliin on kolme sisäänkäyntiä; Hämeenkadun ja Hallituskadun puolelta, sekä Jugend-torin reunalta.  Tampereen Kauppahalli on keskellä muita rakennuksia, eikä erillinen rakennus, kuten esimerkiksi Oulun Kauppahalli on torin rannassa. Silloin kun muutimme Tampereelle, en ensin meinannut löytää sitä, vaikka onhan tuo Hämeenkadun sisäänkäynti aika selkeä, nyt kun sen tietää. Ehkä nuo kirjaimet pitäisi olla selkeämmän väriset, että ne herättäisivät paremmin huomiota muiden liikkeiden värikkäiden kylttien keskellä. Sisäänkäynti Hämeenkadulta Huomasin vasta nyt, mitä kynnyksellä lukee.. Kauppahallin kahvilan nurkkaus heinäkuussa 2025 iltapäivällä. Tuoretta kalaa Kauppahallissa. Namukauppa Namukaupan irtomakeisia Kauppahallissa. Marjoja ja hedelmiä Kauppahallissa. Lupa kysytty...

Minun kotona ei ole kovin paljon vanhaa tavaraa, vaikka vintagesta tykkäänkin, mutta olen säästänyt läheisten itse tekemiä esineitä, koska ne muistuttavat heistä. Pappani teki tämän puuhyllyn silloin kun äitini oli vielä nuori ja minua ei ollut olemassakaan. Ainakin yhdessä vanhassa valokuvassa tämä näkyy mummolan seinällä ja arvelisin, että tämä hylly on tehty noin 1950-luvun alussa tai jopa aiemmin. Pappa on sen itse suunnitellut, tehnyt ja maalannut. Maali on hiukan kulunut kuvion keskeltä, mutta se on normaalia ajan patinaa. Hyllyn taustaväri on tummanruskea, lehdet vihreät ja kukat valkoiset. Hyllyn reuna on okrankeltainen. En yleensä pidä sen päällä kukkavaasia, vaan enemmän vanhoja valokuvia, joita en nyt yksityisyyden takia jättänyt kuvaan. Tuossa valokuvassa on vanha puukehys, siinä pappani on pikkupoikana. Nuokin ihmiset ovat olleet aikoinaan yhtä eläviä kuin me olemme nyt, vaikka he ovat eläneet erilaista aikaa, erilaisissa olosuhteissa. Nyt he elävät läheisten muistoissa ja...

Tahmelan pieni uimaranta Pyhäjärven rannalla, Pispalan alapuolella, on lapsiperheiden suosima, koska ranta on matala ja loivasti syvenevä. Käytiin siellä lasteni ja lastenlasten kanssa illalla. Vesi oli lämmintä ja hiekkapohja pehmeä, vähän savinen. Heti, kun lapsenlapset näkivät järven, he olivat oitis vedessä 😊 ja tietysti he eivät olisi malttaneet sieltä pois lähteä. Taitaa olla kesän parhaita hetkiä lapsille, kun saa polskia vedessä. 💦 Me aikuiset seurattiin lasten iloa.  Lapset kannattaa viedä uimakouluun jo ennen kouluikää. Uimakouluissa opetetaan oikein ja tehokkaasti uimataitoa. Vanhempien opetus harvoin on niin hyvää kuin uimakoulun opettajan opetus. Minunkin poikani oppi lapsena niin hyvin uimaan uimakoulussa, että harrasti uppopalloakin jonkin aikaa. Tytär uskalsi hypätä uimahallissa altaaseen lapsena, koska oli käynyt uimakoulun.  En tiedä, miten ahkeria liikunnanopet kouluissa ovat opettamaan uimataitoa lapsille nykyisin, mutta minun lapsuudessa se ei ollut kov...

Tässä postissa on 8 kuvaa. Pyynikinharju on jääkauden aikana syntynyt maailman korkein pitkittäinen soraharju. Pyynikinharju kuuluu Etelä-Pohjanmaalta Salpausselälle ulottuvaan harjumuodostumaan. Pyynikinharjulla on kivinen näkötorni, jonka alakerrassa on kuuluisa munkkikahvila, joka on toiminut perheyrityksenä yli 30 vuotta.  Pyynikin tornin paikalla oli aiemmin puinen näkötorni, joka rakennettiin vuonna 1888 Ilomäki-nimisen huvilahuoneen paikalle. Vuonna 1918 puinen torni tuhoutui sisällissodassa tykinammuksiin.  Vuonna 1929 rakennettiin nykyinen punagraniittinen torni harjun korkeimmalle kohdalle. Sen korkeus on 26 m ja suunnittelija oli arkkitehti Vilho Kolho. Torni sijaitsee 152 metrin korkeudella merenpinnasta. Tornissa ovat Suomen jatkosodan aikana lotat pitäneet vahtia. Unohdin valokuvata tornin ulkopuolelta, mutta TÄÄLTÄ  sen näkee.  Vertailun vuoksi mainitsen, että Tampereen Näsinneulan tornin korkeus on 134,5 metriä, mutta se sijaitsee alempana. Pyyni...