Werstaan työläismuseosta kuvia

Tässä postissa on 34 kuvaa.

Entisen Finlaysonin tehtaan tiloissa, lähellä Keskustoria, on Werstas-niminen työläismuseo, jossa on historiallisia kuvia ja esineitä eri alojen työelämästä. Sinne on vapaa pääsy ja olipa muuten ihanan viileää siellä sisätiloissa!  Aulassa on pieni myymälä ensimmäisessä kerroksessa. Museo on toisessa kerroksessa, jonne pääsee hissillä. 

Finlaysonin tehtaan perusti skotlantilainen James Finlayson vuonna 1820, mutta hänen aikaisiaan tehdasrakennuksia ei ole enää jäljellä. Finlayson lopetti tämän tehtaan toiminnan 1990-luvun alussa. Liikekeskus Siperia aloitti vanhan kehräämön tiloissa vuonna 2001. Siinä toimii yli kymmenen yritystä, joista useimmat ovat kahviloita ja ravintoloita. Alueen Plevna-rakennuksessa toimii Finnkinon elokuvateatteri ja panimoravintola. Seelanti-rakennukseen avattiin Lidl-myymälä vuonna 2017. (Lähde: Wikipedia)

Finlaysonin vanha tehdas ja oikealla Frenckellin rakennus. 

Huomaatko Finlaysonin katolla tehtaan nimen ja sen vasemmalla puolella ihmishahmoja? Nuo rakennustyöntekijät katolla olivat aluksi lähempänä katon reunaa, mutta perääntyivät sitten taaemmas, kun otin kameran esille. En tiedä johtuiko se kamerasta, mutta he katsoivat sieltä kohti. Sattuikin juuri tänään, kun kävin työläismuseossa. Werstaan museoon mennään vasemmalla näkyvän kaariportin kautta ja siellä käännytään oikealle sisäpihalle.

Werstaan sisäänkäynti Finlaysonin alueella.

Museon sisällä on tällainen portti.

NÄLKÄVUOSIEN JÄLKEEN TYÖELÄMÄ MUUTTUI

Vanhoja maataloustyökaluja ja maalaus köyhästä perheestä.

Edelliseen asetelmaan liittyvä esittelyteksti Suomen nälkävuosista:

Kurjuuden jälkeen nousi uudenlainen työelämä Suomessa.

RAKENNUSALAN TÖITÄ TEHTIIN HARTIAVOIMIN

Entisajan putkimiehiä.

Ennen nostureita...lue alta.

Muurareita 1938.

TYÖTAISTELUA PAREMPIEN ETUJEN PUOLESTA 1956

Suomen suuralkon aikaan, lue alta..

KANKAANKUDONTAA SUURTEN KONEIDEN VARJOSSA

Loimilankaa kierrettiin tukille lankarullista Finlaysonin kutomon laitteella.

Kaunista kangasta, miellyttävän tuntuista.
Näitä kankaita sai hypistellä museossa.

Tampellan pyyheliinakangasta vm. 1927.
Mummolassa oli tällaisesta kankaasta keittiöpyyhkeitä.

Taustakuva on isosta kutomosalista. Lue alta.

Kutomosalin kuva on vaikuttava. Melkein näyttää siltä kuin nuo suuret, sykkivät koneet hallitsisivat ihmisiä, mutta päinvastoinhan se on ollut, ihmiset hallitsivat niitä. Millainen oli työpäivä tuossa tehtaassa? Kuvittelen, että tehdaskoneiden melua, tekstiilipölyä ja samoja, toistuvia työvaiheita päivästä päivään. Noiden suurten kutomon laitteiden käsittely on varmaan vaatinut ammattitaitoa. Muistelen, että Finlaysonin tehtaan naisia on Tampereella ennen sanottu 'puuvillalikoiksi' tai '-flikoiksi'.

KENKIEN TEHDASVALMISTUSTA

Aaltosen kenkätehtaan ihania kenkiä ja tehtaan salista kuva.

TYÖLÄISTEN ASUMINEN OLI ENNEN ALKEELLISTA JA AHDASTA

Asetelma asuinkorttelista.

Näyttelyssä on lapsillekin katsottavaa. 

Miniatyyriasetelmat on sijoitettu lasten tasolle alas.

Miniatyyriasetelma hiiren pyykkipäivästä.

Ihana vanha Singerin ompelukone.

PAINOKANKAITA JA VALMISVAATTEITA

Otin suunnittelijoiden nimiä valokuviin, mutta osa kuvista ei onnistunut, 

koska nimilaput olivat lattialla, joten päätin jättää kaikki nimet pois kuvista. 

Hiirikin työskentelee kankaiden parissa.

Valmisvaatteita noin 1960-luvulta.
Minun äidillä oli tuon tapainen mekko silloin kun itse olin lapsi.

PAINOTALON TYÖVÄLINEITÄ

Painokone

PARI VANHAA MAINOSTA

Nuo kaapistot ovat jo aarteita, jos niitä jossain asunnoissa vielä hyväkuntoisina löytyy.

Tutun näköinen kylpyamme.

Olihan siellä paljon muutakin nähtävää, kannattaa käydä katsomassa. Siellä oli myös leikkipaikka lapsille.

Kun lähdin pois museosta, Frenckellin kello kilkatti tasatunnilla klo 16. Ensimmäisen kerran satuin sen nyt kuulemaan!

Kilkilkil.. kello löi tasatunnilla.