Ilves pelikenttä ja metsäpolku

Tässä postissa on 9 kuvaa.

Nämä kuvat ovat muutaman päivän takaa, kun kävin kävelyllä Tampereen Vuoreksen Rimmissä ja Isokuusessa. Vuoreksen puistokadun varrella on iso Ilves pelikenttä, jossa mahtuu ainakin kolme peliä käymään yhtä aikaa. Kuvaan ei saa vangittua kentän todellista kokoa. Juniorit pelaavat siellä värikkäissä peliasuissa aika usein, mutta nyt oli tilaisuus ottaa kuva kun kenttä oli tyhjä. 

Minusta on hauska ohimennen nähdä liikuntaa pelikentillä tai puistoissa. Toivon, etteivät vanhemmat vaadi liikaa lasten urheilulta. Lapset ovat vielä kehittyvässä iässä, eivät valmiita aikuisia. Pelaamisen tai muun liikunnan pitäisi kuitenkin antaa lapsille etupäässä iloa. Se, miten liikunnan kokee lapsena, se voi jäädä koko elämän ajaksi mieleen ja vaikuttaa aikuisiän liikuntaharrastuksiin.

1. Ilves-pelikenttä Vuoreksen Rimmissä

2. Katsomon kyltissä lukee: ILVES 1931

3. Pelikentän rakennus kentän puolelta.

Ikiliikkuja ja Hiihtäjä-oviteippaukset on suunnitellut Kirsimaria E. Törönen, valmistunut 2024.

4. Hiihtäjät-reliefi kadun puolella on saman taiteilijan suunnittelema.

Kävelin Isokuusessa metsäpolkua, joka on pientalojen välissä. Lähimetsät ovat tärkeitä virkistyspaikkoja kaupunkilaisille. Niissäkin voi aistia luonnon rauhaa, kuulla puiden huminaa tuulessa ja nuuhkia metsän tuoksuja. Kuului vielä muutaman yksittäisen linnun liverryskin, vaikka muuttolinnut ovatkin jo kerääntyneet parviin lähteäkseen talveksi lämpimämpiin maihin. Mutta eikö olekin hienoa, että ne haluavat tulla joka kesä tänne Suomeen takaisin ilahduttamaan meitä lauluillaan? 
Muuttolintujen aurat ovat nerokkaita. Auramuodostelma toimii tuulenhalkaisijana ja kärjessä lentävä lintu vaihtaa paikkaa väsyessään ja siirtyy lentämään auran perään, jolloin on jonkun muun lentäjän vuoro halkoa tuulta. 

5.

6.

7.
Metsäpolun keskellä on pöytäryhmä, jossa voisi vaikka syödä eväät, tai kokoontua naapureiden kanssa viettämään kesäiltaa.

8.

Kuusipuut ilahduttavat vihreydellään talvisinkin, vaikka lehtipuut pudottavat lehtensä tähän aikaan vuodesta. 

9. Sammalmätäs ilahduttaa aina silmää ja se tuoksuu hyvälle.



Hyvää viikonloppua!


Kommentit

  1. Kauniita syyskuvia! Viime lauantaina käveltiin Kuopuksen kanssa Pyynikillä ja sunnuntaina olin nelisin kahvilla Talvipuutarhassa Lapinniemessä. Tampere on lempikaupunkini heti Turun jälkeen…

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos paljon kommenteista!

Kurkkaa NUKKEKOTIBLOGIINI - klikkaa kuvaa

Kurkkaa NUKKEKOTIBLOGIINI - klikkaa kuvaa
Suihkuverho Marian kylpyhuoneessa

Oma mietelause v. 2000

"Kiitollisuus on avain onneen". Kiitollisuus on mielentila, joka kannattelee jokaista päivää, olosuhteista riippumatta. Se ei ole kehityksen este, tai silmien ummistamista realiteeteilta. Se ei riipu menestyksestä tai onnekkaista sattumuksista. Vaikka rakkaus on suurin voima, sekään ei menesty ilman kiitollisuutta.

Oma mietelause v. 2007

"Valo on totta, varjo häilyvää." Positiivisuus on rohkeutta nähdä valoa ja toivoa vaikeissakin tilanteissa. Elämän vastoinkäymiset tulevat ja menevät, mutta jos mieli on valoisa, ne voi voittaa ja jättää taakseen. Niin kuin aurinko on taivaalla aina ja varjot syntyvät vain siitä, että jokin este tulee auringon eteen. Varjot liikkuvat, häilyvät ja häipyvät, mutta aurinko pysyy. Niin pysyy myös Luojan rakkaus ihmisiin, vaikka joskus varjot sumentavat näkymiä.