Sataa ja ei sada - minne menisi?

Teki mieli lähteä jossain käymään ja ajattelin käydä Hervannan uimarannalla pitkästä aikaa. Aurinko näytti paistavan kun ikkunasta katsoin ulos. Menin bussipysäkille ja ensimmäiset sadepisarat alkoivat tippua kasvoille. Seisoin vähän aikaa bussikatoksen alla ja mietin, mitä teen. Sade yltyi, vesipisarat olivat kylmiä, vaikka sää oli leppoisa muuten. Olihan sitä vaihtelevaa säätä ennustettukin tv:ssä, mutta ajattelin, jos ehtisin käydä poutasäällä rannalla. No ei sitten.

Palasin takaisin kotiin, puin takin päälle ja otin sateenvarjon. Menin sitten puistokadun toiselle puolelle odottamaan bussia. Matkan suunta siis vaihtui. Päätin käydä Koikkarin, eli Koivistonkylän, Prismassa, jonka yhteydessä on myös Silinteri kirppis. Prisma on ulkoapäin harmaa, vähän tylsän näköinen rakennus, jonka seinässä on yritysten logoja. Mutta sisältä se on minulle mieluisin marketti Tampereella. Tunnelma on hyvä joka kerta ja aina joku myyjä on ystävällinen. Ei se silti ole visuaalisesti tai valikoimaltaan sen kummempi marketti kuin muutkaan. Aistiiko sen tunnelman muut asiakkaat? En tiedä. Esimerkiksi Turtolan Citymarket on ihan kiva kauppa, mutta tunnelma ei ole siellä sama. Eikä Lielahden tai Kalevan Prismassakaan ole sama tunnelma kuin Koivistonkylässä, vaikka Kalevassa valikoima on parempi. Ehkä Koivistonkylässä on hyvä työpaikkahenki?

Olenkohan kertonut, että Koikkarista on kotoisin muutamia tamperelaisia kiekkolegendoja, esim. Raimo Helminen. Koikkaria alettiin rakentamaan noin 1940-luvulla puutaloalueeksi ja sellaisena se on enimmäkseen säilynyt, lukuunottamatta muutamia kerrostaloja päätien varrella.

En rasita lukijan silmiä Prisman julkisivulla, mutta tämä kuva on Prisman parkkipaikan reunalta. Se on ihan tavallinen marketin parkkipaikka, mutta siinäkin koen yleensä hyvän tunnelman. En tiedä miksi? Tämä ei ole maksettua mainontaa, vain kuluttajan toteamus.

Aistitko sinä talojen tai paikkojen tunnelmia?

Koivistonkylän Prisman parkkipaikka.
(Kaikkien valokuvien ei ole tarkoitus olla kauniita, jotkut kuvat ovat vain informatiivisia.)

Pyörähdin Silinterissä ja siellä olisi ollut leikepusseja myynnissä bujoilua varten, mutta eivät näyttäneet nyt minulle sopivilta päällisin puolin, pussien sisään ei nähnyt.

Kävin sitten Prismassa ruokaostoksilla ja ostin samalla nämä askartelupaperit ja tarrat bujovihkoa varten. Kiiltokuvia ei myyty ollenkaan. Ne olisi siitä parempia, kun niissä ei ole valkoisia reunoja kuten tarroissa yleensä. Voi ne reunat tietysti leikata poiskin, jos on tarkkana ja hyvät sakset. Nämä paperit ovat A5 kokoa, eli pieniä vihkon sivuihin nähden, mutta ehkä niistä jotain 'tilkkuja' saa aikaan. Bujoilumateriaalia saisi olla enemmän myynnissä, kirjakaupassakaan ei ollut paljoa valikoimaa. Minulle ei tule aikakauslehtiä tilauksena, että voisi niistä leikata kuvia. Mutta eiköhän se siitä kehkeydy, kun pääsee vauhtiin!

Materiaalia bujoilua varten.

Bussimatkalla nappasin kuvan Särkijärvestä Hervannan puolelta, jota ei kävellessä voi kuvata, kun sillan kaide on edessä. Särkijärvi on pitkän mallinen järvi.

Särkijärvi Hervannan puolelta. 

Keskellä kuvaa häämöttää Hervannan vesitorni ja sen alapuolella näkyy pieni hiekkaranta vaaleanruskeana. Se on rauhallinen uimaranta, jonne pääsee vain kävellen tai pyörällä. Ainakin ennen siellä oli pieni laituri. Tykkäsin käydä siellä silloin kun asuin Hervannassa. Tänään en aikonut mennä sinne vaan toiselle uimarannalle.

Kun tulin kotiin, pilvet olivat väistyneet auringon edestä ja oli lämmintä. Normaalia suomalaista kesäsäätä siis. Pääasia, ettei ole hirmuhelteitä, ainakaan pitkiä jaksoja. Viileinä öinä on parempi nukkua.

Sää tänään +17 C, heikkoa kuurottaista sadetta ja puolipilvistä. 

Aurinko nousi varhain aamulla 4.33 ja laskee 22.30.

Kasvava kupera kuu nousee illalla klo 18.33.

Mukavaa torstai iltaa sinne, missä kukin onkaan!