Olen hirvi!

 Me Naiset lehden leikkimielisen testin mukaan olen hirvi. Tällainen tulos tuli:

"Olet hirvi!

Muistutat luonteeltasi rantojen läheisyydessä elelevää hirveä. Vahva ja majesteettinen ulkomuotosi hämää, sillä olet luonteeltasi rauhallinen, vakaa ja leppoisa tyyppi. Sinua näkee vain harvoin vihaisena. Et ole riskinottaja, vaan pikemminkin varovainen ja hidas pohdiskelija. Viihdyt parhaiten yksin tai pienessä porukassa tuttujen seurassa. Olet myös varsin paikkauskollinen. Tallaat mieluiten tuttuja polkuja, mutta saatat joskus uteliaalle päälle sattuessasi tiirailla uusiakin seutuja."

Miten ollakaan, osittain sattui testitulos oikeaan. Mutta en ole majesteettisen näköinen muuta kuin leveyssuuntaan. Tykkään uusista paikoista, jos ne eivät ole kovin kaukana. En lentele lentokoneilla, siihen suurin syy on se, että lentokoneiden päästöt saastuttavat ilmakehää. Kun on lapsia ja lastenlapsia, heidän tulevaisuutta haluan ajatella omilla valinnoilla, vaikka se onkin vain yhden ihmisen valinta. Hiilijalanjälkeni on aika pieni, kun käytän enimmäkseen julkisia kulkuvälineitä maata pitkin liikkuessa, kierrätän, tilaan kuukauden taloustarvikkeet kerralla kotiin, asun kohtuullisen kokoisessa asunnossa, jne.

Olin nuorempana temperamenttisempi, nykyisin rauhallisempi. Ikä ja usko tasoittaa luonnetta. Pohdiskelija olen ollut nuoresta asti, mietiskelin syntyjä syviä jo teini-ikäisenä ja kirjoitin niitä muistiin. Riskejä on otettu nuorempana, mutta ei ne aina olleet kannattavia. Kaikesta oppii kuitenkin.
Oma hitaus välillä turhauttaa, mutta hitaus ei ole laiskuutta. En ole sohvaperuna kuitenkaan.

Ulkonäöllisesti en muistuta hirvieläintä, enkä oikeasti vertaa ihmisiä eläimiin, enkä usko ihmisen olleen ennen apina. Miten apinoita olisi enää olemassa, jos evoluutio olisi muokannut apinat ihmisiksi muka joskus hirveän kauan sitten? Ei käy maalaisjärkeen. No, ei tästä sen enempää, uskoo ken tahtoo ja mitä tahtoo. Viikkosiivousta nyt pukkaa. Hyvää viikonloppua!

kuva: Pixabay


Kommentit

  1. On hyvä tietää, mikä eläin on. Varmaan katsot hirviä aivan eri silmin kuin aikaisemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä sen verran, että hirven elintavat tulevat tuossa jonkin verran mainittua.
      Mutta kuten kirjoitin, en vertaa oikeasti ihmisiä eläimiin.
      Tämä oli vain leikkimielinen testi lehdessä.
      Se on aika hurjaa, miten hirvet juoksevat tielle, jossa on liikennettä.
      Eivät katso juurikaan sivuille vaan juoksevat vain suoraan liikenteen sekaan.

      Poista
  2. Minä olin työvoimatoimiston maksamalla työllisyyskurssilla 1990-luvulla ja sain tietää, että olen kaksi viikkoa kestäneiden testien mukaan lievästi ylipainoinen. Lisäksi luonteeltani olen pyryharakka, jolla jalat on 10 cm tiukasti maanpinnan yläpuolella. Olin ainut laatuani ja harmissani, kun jokainen kurssilainen arvasi kenestä on kyse 😂😂😂😂

    VastaaPoista
  3. En ole testiä tehnyt, mutta tuli vain hirvestä ja sen varovaisuudesta mieleen, kun tuossa kommentoit liikenteen sekaan menoa. Hirvethän kulkevat maksimissaan tiettyä nopeutta, eivätkä vain osaa kuvitella, että joku - kuten se auto - voisi mennä sen nopeammin. Eli laskee oman käsityskykynsä mukaan hyvin ehtivänsä alta pois, muttei sitten oikeasti ehdikään, kun autot tulevat sille ihan liian nopeaa vauhtia eteen (tai sivulle)... :( Ja nykyautojen äänet vielä osassa on niin pienet, ettei hirvi (eikä muutkaan luonnon eläimet) välttämättä enää edes kuule ajoneuvoa ennen kuin on jo liian myöhäistä. Ihmisten aiheuttama ongelma, ja siksi myös ihmisten vastuulla olisi välttää näitä riskin paikkoja. Se eläin on aina syytön osapuoli näissä(kin), vaikka isoja vahinkoja voi tietysti aiheutua ihmisillekin näissä yhteentörmäyksissä.

    Voimaeläimiä joskus olen tutkinut, vuosia sitten, ja itselleni niissä tuli pöllö ja tiikeri, vuorotellen, eri testien kautta. Ja molemmat ovat kyllä meidän huushollissa olleet "näkyviä". Pöllöt nyt eritoten. Iso tiikerimatto pukuhuoneen seinässä, mikä hankittiin aikanaan sängynpäädyksi, mutta nyt kun nukutaan kaltevan seinän alla, ei siihen saa kiinnitettyä mitään mattoa. Käytössä kuitenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri niin se on, että eläimet eivät osaa arvioida autojen nopeutta, eivät osaa myöskään alle 9- vuotiaat lapset. Mutta autossa olija kokee sen pelottavana, että iso eläin juoksee yhtäkkiä suoraan eteen. Ei siinä voi myöskään autoilijaa syyttää, jos eläin puiden takaa yllättäen tulee, niinkuin yleensä tuleekin.
      Onneksi riista-aitoja on monissa paikoin, mutta ei pienten sivuteiden varsilla, missä niitä onnettomuuksia sitten sattuukin.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos paljon kommenteista! Luen kaikki viestit, mutta en julkaise sellaisia, missä arvostellaan jotain toista blogia, henkilöä tai kulttuuria.

Klikkaa kuvaa blogiini: "Nukkekodit"

Klikkaa kuvaa blogiini: "Nukkekodit"
WILLA HELMI

Oma mietelause v. 2000

"Kiitollisuus on avain onneen". Kiitollisuus on mielentila, joka kannattelee jokaista päivää, olosuhteista riippumatta. Se ei ole kehityksen este, tai silmien ummistamista realiteeteilta. Se ei riipu menestyksestä tai onnekkaista sattumuksista. Vaikka rakkaus on suurin voima, sekään ei menesty ilman kiitollisuutta.

Oma mietelause v. 2007

"Valo on totta, varjo häilyvää." Positiivisuus on rohkeutta nähdä valoa ja toivoa vaikeissakin tilanteissa. Elämän vastoinkäymiset tulevat ja menevät, mutta jos mieli on valoisa, ne voi voittaa ja jättää taakseen. Niin kuin aurinko on taivaalla aina ja varjot syntyvät vain siitä, että jokin este tulee auringon eteen. Varjot liikkuvat, häilyvät ja häipyvät, mutta aurinko pysyy. Niin pysyy myös Luojan rakkaus ihmisiin, vaikka joskus varjot sumentavat näkymiä.