Pilvisenä päivänä Amurin museossa

Tässä postissa on 46 kuvaa museosta ja kahvilasta.

Serkku tuli käymään Tampereella ja kävimme Amurin työläismuseossa, jossa käyn muutenkin ainakin kerran kesässä. Aiempi postaus sieltä on viime kesältä: 

https://terkkuja-tampereelta.blogspot.com/2025/08/amurin-tyolaismuseo.html

Tuolloin oli aurinkoinen musiikkitapahtuma ja paljon väkeä, eilen oli vain muutama museovieras meidän lisäksemme, sääkin oli pilvinen. Asetelmat museossa olivat aika lailla samat kuin viimeksi, mutta nyt pääsi sisään saunaan ja Amurin Helmen museokahvilan julkisivua Satakunnankadun puolelta oli maalattu eri väriseksi, ennen se oli kermanvaalea. Kävimme ensin siellä kahvilla ja serkku söi keittolounaan, joka eilen oli kalakeittoa. Hinta oli 9 euroa, johon kuului myös leipä ja kahvi.

1. Amurin Helmi museokahvila, Satakunnankatu 49

2. Kahvilan portaiden yläpuolella on edelleen tuo ihana rinkeli,
joka tuo muistoja lapsuudesta. Samanlaisia käytettiin Oulussa.

3. Kahvilan sisältä, tilat jatkuvat oikealle.
Yhden asiakkaan kuvan peitin värillä, ettei hän tule tahtomattaan tunnistettavaan kuvaan. 

Edessä huoneen perällä on myyntitiski, jossa myyjillä on valkoiset pitkät essut kuten ennen vanhaan. Suodatinkahvi kaadetaan kuparipannusta. Lattialankut narisevat kotoisasti ja pöydissä on valkoiset liinat.

4. Vuonna 2011 maalattu taulu, joka kuvaa elämää Amurin korttelissa.
Taiteilija L. Honkanen

5. Museoalueen pihaa ja aitta. Keltaisessa talossa on asuntoja.

Minäkin olen asunut keltaisessa puutalossa lapsena, mutta en täällä.
Alueella on myös sininen puutalo, johon on sisustettu mm. kauppa ja kaupanpitäjän asunto.

6.

7. Ikkunanäkymää sinisestä talosta pihalle.

8. Museon ruokakaupan hyllyjä.

9. Ainakin kauraryyni- ja rusinapakkaukset varmaan moni tunnistaa.

Unohdin ottaa kuvan kaupan vanhasta isosta kassakoneesta. Kaikki myyntitavarat olivat ennen myyntitiskin takana ja ne pyydettiin myyjältä. Muistelen, että kun olin alle kouluikäinen, haettiin vielä irtomaitoa kaupasta omalla 'päälärillä', eli metallisella kannellisella astialla. 

10. Kaupan ovi mukulakivikadulle.

11. Kaupan näyteikkuna.

12. Nisua ja hapanta näkkileipää hyllyllä.

Lapsuudenkaverini kotona sanottiin vehnäpullaa 'pakkopullaksi', ehkä sen vuoksi, että sitä 'piti' ennen olla vierasvarana kodeissa. Ainakin lauantaisin sitä leivottiin. Silloin ei ilmoitettu etukäteen, että tullaan kylään, vieraat vain tulivat yllättäen ja koputtivat keittiön oveen. Ulko-ovia ei pidetty lukossa edes kaupungissa, ainakaan päivisin.

13.

Pulloissa lukee 'Oulun olutta', 'Simaa', 'Vichy vettä' ja 'Mehua'. Seinäplakaateissa lukee 'Siivottomuus kielletty', 'Kokomaitoa', 'Piimää' ja 'Kermaa'. Kuvassa lattialla onkin niitä pääläreitä, mutta isompia kaupan omia, joista kaadettiin asiakkaan pienempään pääläriin maitoa tai muuta. Valkoinen takki ja huivi odottavat myyjää töihin ja avaamaan kauppaa.

Museoon on myös sisustettu entisajan lyhyttavarakauppa.

14.


15. Silloin oli kattava värivalikoima ompelulangoissa.

16. Ompelulankojen myyntilaatikko.

17. Paperinukkeja ja verhokreppiä, ym.

18.

Tällä kertaa päästiin käymään saunassa, ei löylyssä kuitenkaan. Yleinen sauna on ollut ennen olennainen osa kaupunkilaisten elämäntapaa ja sen vuoksi tämä sauna on rakennettu museokortteliin 1980-luvulla, mutta vanhaan tyyliin tietysti. Siellä pidetään edelleen harvakseltaan saunavuoroja, saunan lämmittämiseen kuluu aikaa useita tunteja.
Yksityisiä saunoja ei saanut mihin tahansa pihoille rakentaa kaupungeissa tulipalovaaran vuoksi, sen vuoksi tehtiin yleiset saunat. Saunaan varattiin perheelle oma aika tai sanottiin yhteissaunassa muiden asiakkaiden kanssa. Saunamaksu maksettiin pieneen koppiin, jossa lipunmyyjä istui. Olen itsekin käynyt sellaisessa lapsena. Mieleen jäi erityisesti valtavan iso vohvelipyyhe johon minut kiedottiin ja kylmä keltainen limonadi saunan jälkeen.

19.


20. Vesialtaita saunassa.

21. Oikealla korkea kiuas, joka on täynnä kiuaskiviä. Taipuisa tanko johtaa lämpöä kiukaasta 
ensimmäiseen vesialtaaseen. Ilmeisesti löylyvesi kulkee mustaa kaukaloa pitkin parvelta.

Ennen yleisissä saunoissa oli ammattimaiset saunottajat, jotka heittivät löylyvedet kiukaalle, kun asiakkaat istuivat lauteilla. Muistelen, ettei saunottajat koskaan katsoneet saunojiin päin.

Tietysti korttelissa on asiaankuuluva ulkohuussi, se ei ole käytössä tietenkään. Koko perhe on mahtunut kerralla asioimaan kun reikiä on monta. Sinne pitää nousta jyrkkiä portaita pitkin.

22.

23.

24. Kumiteräsaappaat eteisessä.

25. Opiskelijan vuokrakamari, jossa tuoli, matto, verhot ym. ovat paperia.

Museossa on sisustettu eri vuosikymmenien asuntoja. Vanhempaan aikaan vesi piti hakea kaivosta, sitten oli yhteiskeittiön kylmävesihana ja tässä keittiössä on jo tiskipöytä kylmävesihanalla, noin 1940-luvulla. Kumiletku hanan päässä mahdollisti vuotavan veden ohjaamisen ympäri allasta.

26.

27.

Kaakeliuunit olivat kauniita ja välttämättömiä lämmönlähteitä.

28.

29.

30. Ovatko nämä tuttuja astioita mummolasta?

31. Mietelauseet kotien seinillä ei ole uusi idea, nykyisin ne vain toteutetaan eri tavoin.
Tämä mietelause on kirjottu käsin kankaalle. Lause perustuu Raamatun opetuksiin.

32. 'Taistelevat metsot' maalaus on nähty symbolina Suomen
itsenäistymiselle ja se oli ennen hyvin suosittu joka kodin maalaus.

33. Lapsen kehto, nuttu, myssy ja irtokaulus.
Minulla oli lapsena saman tapainen irtokaulus, jota käytin nukella.

34. Oli ennenkin leluja lapsilla. Päästävedettävän sängyn sai päiväksi
lyhyemmäksi ja lapsen mukana se kasvoi pituutta.

35. Vinolipasto, jonka kannen voi sulkea ja piilottaa tärkeät paperit.
Niissä oli yleensä kannessa lukko.

36. Heteka, tässä kokoontaitettava malli.
Joustavan teräskehikon päälle laitettiin patja.

37. Lasten puuleluja.

38. Kätevä säilytyslokerikko.

39. Pyykin käsittelyä kamarissa.

40. Yksinkertaiset, mutta kauniit verhot.
Korkeasta ikkunasta tuli valoa pöydän ääreen.

41. Pyyhetelineitä oli makuukammareissa ja keittiöissä.
Suojuskangas kirjailtiin itse.

42. Museoon on katettu myös lasten pöytä.

43. Aapisen kannessa oli ennen aapiskukko.

44. Jyrkät portaat ovat varmaan olleet liukkaat talvisin.

45. Kaivo ja ovet auki porstuaan, eli porraseteiseen.

46. Yksi yhteiskeittiö monista.

Museossa on esittelyvideo, jossa entinen puutalokorttelin asukas kertoi, että yhteiskeittiöt olivat talvipakkasilla kylmiä, -5 C pakkasen puolella.

Tämä on hieno museo, mutta haluaisitko asua ilman suihkua, sisävessaa ja sähköä ympäri vuoden?

Kommentit

Klikkaa kuvaa blogiini: "Nukkekodit"

Klikkaa kuvaa blogiini: "Nukkekodit"
WILLA HELMI

Oma mietelause v. 2000

"Kiitollisuus on avain onneen". Kiitollisuus on mielentila, joka kannattelee jokaista päivää, olosuhteista riippumatta. Se ei ole kehityksen este, tai silmien ummistamista realiteeteilta. Se ei riipu menestyksestä tai onnekkaista sattumuksista. Vaikka rakkaus on suurin voima, sekään ei menesty ilman kiitollisuutta.

Oma mietelause v. 2007

"Valo on totta, varjo häilyvää." Positiivisuus on rohkeutta nähdä valoa ja toivoa vaikeissakin tilanteissa. Elämän vastoinkäymiset tulevat ja menevät, mutta jos mieli on valoisa, ne voi voittaa ja jättää taakseen. Niin kuin aurinko on taivaalla aina ja varjot syntyvät vain siitä, että jokin este tulee auringon eteen. Varjot liikkuvat, häilyvät ja häipyvät, mutta aurinko pysyy. Niin pysyy myös Luojan rakkaus ihmisiin, vaikka joskus varjot sumentavat näkymiä.