Suomen suurin puukerrostaloalue
Vuoreksen Isokuusen alueelle rakennettiin vuodesta 2021 alkaen puukerrostalojen kokonaisuus, johon kuuluu 6 taloa, yhteensä 13600 kerrosneliötä. Yhtenä puukerrostalohankkeena ei ole Suomeen rakennettu aiemmin näin suurta kokonaisuutta ja Euroopan mittakaavassakin se on suuri. Siitä voi lukea lisää linkin kautta: https://ta.fi/aluejutut/suomen-suurin-puukerrostalokokonaisuus-valmistuu-tampereelle/
Näissä taloissa kantavat rakenteet ja jopa hissikuilut ovat puuelementtejä, kuten myös ulkoverhous.
Nämä ovat mielestäni kauniita taloja julkisivuiltaan, sieltä puolelta, missä ei ole parvekkeita. Parvekkeissa on läpinäkyvät kaiteet ja asukkaiden tavarat näkyvät kaiteiden läpi. Olisipa tehty jo rakennusvaiheessa kaikkiin parvekkeisiin yhtenäiset kaihtimet valmiiksi, niin näkymä olisi siistimpi. Idea läpinäkyvissä parvekkeiden kaiteissa on varmaan se, että parvekkeella istuva voi ihailla sieltä maisemia. Kaiteiden läpinäkyvyyden vuoksi en tohtinut postata kuvia talojen parvekkeiden puolelta, ettei kukaan zoomaile kuvien kautta toisten parvekkeille. Näistä kuvista ei näy ikkunoista sisään.
En tunne ketään, joka asuu puukerrostalossa. Olisi kiva tietää, miten äänet siellä kantautuu ja onko sisäilma yhtä hyvä kuin puisissa pientaloissa?
 |
| Punertava puukerrostalo ja sen jälkeen vaalean beige talo. |
 |
| En löytänyt tuon taideteoksen nimeä tai tekijää. |
 |
| Mintun värinen ja vihreä puukerrostalo. |
Kokonaisuuteen kuuluu muitakin puukerrostaloja, jokainen talo on eri värinen.
❤
Löysin googlelensin avulla artikkelin tuosta (?) taideteoksesta. Itselleni näyttivät ensisilmäyksellä aikalailla kävyiltä, että kaipa ne ikikuusiksi käyvät. =) Linkki: https://www.a-kruunu.fi/uutiset/tilataideteos-luo-asuinpaikalle-identiteettia
VastaaPoistaOllaan myös asuttu kerrostaloasunnossa, mistä oli näkymä keittiöstä naapuritalon keittiöön. Rakennusten välissä oli vain kapea pyörätie/jalkakäytävä. En myöskään tykkää. En ole sälekaihtimienkaan ystävä, mutta silloin oli hankittava sellainen, että sai blokattua näkymän niin, että valo tuli sisään, mutta naapuritalo jäi näkymättömiin. Hassua sinänsä. Useinhan pyrkimys on niin, että pääikkunoista ja parvekkeista näkymä olisi johonkin ikkunattomaan seinään tai "rikotun"lasin tilaan (pesutilaikkuna, mistä ei siis näe läpi, vaikka valon näkeekin). Mutta eipä sekään kivalta tunnu, istua parvekkeella ihailemassa naapuritalon SEINÄÄ, oli siinä millaiset ikkunat tahansa.
Onneksi ei ole pakko asua sellaisessa! <3
Kiitos linkistä, en ole tuota linssiä vielä käyttänytkään. Ihmetellä pitää, ettei sitä nykyään ajatella suunnittelussa tuota suoraa näkymää toisen kotiin.
PoistaPuukerrostalosta tulee ihan ensimmäisenä mieleen se , että mitenköhän se huipputärkeä äänieritys toimii. Toivottavasti hyvin ! Muutenhan puutalot vie minusta ainakin voiton kivitaloista. Tietynlaista pehmeyttä.
VastaaPoistaMinulla on ollut onni asua aina niin ettei verhoja tarvitse vetää eteen tai käyttää sälekaihtimia ainakaan siksi ettei naapuri näe mitä meillä tapahtuu. Helsingissä kolmas linja oli pieni poikkeus ,mutta siellä majailin vain aika lyhyen aikaa.
Keittiössä meillä ei ole verhoja lainkaan kun haluan, että ikkunoista näkyy kaunis vuodenaikojen mukaan vaihteleva luonto koko ajan.
Puu ei ainakaan kaiu kuten betoni, mutta eristääkö se muuten ääniä?
PoistaJa kuuluuko askelten töminä puuta vasten?
Puukerrostaloja pitäisi kyllä olla enenmmän. Paljon upeampia kuin perus talot.
VastaaPoistaKyllä, niissä on tunnelmaa ja ne osoittavat, että kerrostalokin voi olla viihtyisän näköinen.
PoistaArkkitehdit kokeilevat kaikenlaista. Aika näyttää, mikä kestää ja mitkä ratkaisut toimivat tai eivät toimi.
VastaaPoistaKaunis seinäpinta kuitenkin.
Kiitos kommentista!
PoistaNurmeksessa ja Joensuussa on puisia kerrostaloja. Niitä pitäisi olla enemmäknin. Puu kestää ja hengittää kun rakennetaan oikein. Täällä puretaan 1970 - luvun betonisia kerrostaloja, jotka ihmeeksreni homehtuvat
VastaaPoistaOlen kuullut tuosta purusta, ja nyt myydään täälläkin tosi halvalla asuntoja 70-luvun taloista.
PoistaVarmaan nykyisin on kehittyneet menetelmät testata puuelementtien kestävyyttä korkeissakin taloissa.