Kaarina Maununtyttären sormus, luonne ja rakkaus
Olen kertonut jo aiemmin, että minua kiinnostaa Kaarina Maununtytärtä ja hänen tytärtään Sigrid Eriksdotter Vaasaa koskeva hautatutkimus. Nyt tutkijat löysivät Kaarinan sormesta kauniin kukan mallisen kultasormuksen. Miten hyvin se onkaan säilynyt satoja vuosia 1600-luvulta asti!
Kaarinan sormuksesta on kuva tässä uutisessa:
Ehkä joitakin ihmisiä hirvittää, että tutkitaan hautoja, mutta niin on tehty jo kauan arkeologien toimesta. Näytteet otetaan mahdollisimman pieninä, jopa hiekanjyvän kokoisina paloina. Tutkimuksella historian käsitys avartuu.
Tässä uutisessa sanotaan, että Kaarina oli vahva ja määrätietoinen. Mutta on myös sellaisia vanhoja tietoja, että hän oli hovissa ollessaan ujo. Eihän se ihme ole, kun nuori työläisenä toiminut orpotyttö päätyy yhtäkkiä loisteliaaseen hoviin ja häntä iäkkäämpi ja kokeneempi kuningas vetää hänet pian omakseen. Nykyaikana se olisi jopa laiton teko kuninkaalta, sillä Kaarina oli nykymittapuun mukaan silloin alaikäinen.
Kaarinan piti pärjätä jo nuoresta pitäen omin voimin ensin orvoksi jäätyään, sitten sairaan kuninkaan henkisenä tukena vapaudessa ja sittemmin vankeudessa, ja leskeksi jäätyään hallinnoida Liuksialan kartanoa laajoine maineen. Vahvuutta on tarvittu siinäkin, kun he menettivät kolme poikaansa, kaksi kuoleman kautta ja kolmas jo lapsena väkisin ja yhtäkkiä karkotettuna. Kaarina menetti myös miehensä Erikin varsin nuorena.
Kaarinan vahvuus ei sulje pois sitä, että hänen kerrottiin olleen myös hyväsydäminen ja auttavainen kristitty. Ehkä usko antoi hänelle voimia ja toivoa kaiken myrskyn keskellä.
Vaikka Ruotsin hovissa paheksuttiin sitä, että kuningas nosti hovineidon kuningattareksi avioliiton kautta, siitä huolimatta perimätiedon mukaan Kaarina varoitti aatelisia kuninkaan vainoharhaisista aikeista. Avioliitto ei ollut ainoa syy, miksi Erik syöstiin vallasta. Erik oli sitä ennen surmannut aatelisia (Sture) ilman näkyvää syytä, oman sairautensa tähden. Ehkä avioliitto Kaarinan kanssa oli vain viimeinen pisara Ruotsin hoville kaiken sekasorron päälle. Onhan se ymmärrettävää, ettei sairas ihminen voi maata menestyksellä johtaa. Kaikesta huolimatta Erikillä oli myös kannattajansa, jotka yrittivät auttaa häntä vapauteen vallankaappauksen jälkeen.
Vaikka Erikin veli Juhana määräsi koko perheen vankeuteen vallankaappauksen jälkeen, hän kuitenkin huolehti Kaarinasta ja tämän tyttärestä Sigridistä hyvin kuninkaan kuoleman jälkeen ja luovutti heille Liuksialan kartanon laajoine maineen. Ensin väliaikaisesti ja sitten Kaarinan pyynnöstä pysyvästi. Varmaan hän tunsi Kaarinan luonteen ja näki, että tämä oli pystyvä huolehtimaan kartanon hallinnasta ilman miestäkin. Joissakin kirjoituksissa Juhanaa on arvosteltu, mutta hänen teoistaan välittyy lämminsydämisyys naisia ja lapsia kohtaan, siitäkin huolimatta, että hänen määräyksestään karkotettiin Erikin perillinen Gustav, mikä oli kuninkaalliseen valtaan liittyvä päätös. Näistä vaiheista voisi kirjoittaa paljon enemmänkin.
Minua on vaivannut yksi asia uutisoinnissa ja historian kirjoituksissa, nimittäin Kaarinan isän nimi. Siihen aikaan isän nimi oli toisena nimenä kaikkien lasten nimissä. Kaarina oli alun perin Catharina Månsdotter, eli suomeksi käännettynä Kaarina Maununtytär. Aina sanotaan, että Kaarinan isän nimi oli Måns. Mutta eikö se ollut Mån, ilman s-kirjainta? Erikin tytär oli Sigrid Eriksdotter, mutta isän nimi ei silti ole Eriks vaan Erik. S-kirjain nimen lopussa tarkoittaa päätettä Maunun tai Erikin. Sukututkimuksessa tällaisia nimiä löytyy paljon, meidänkin suvussa on ollut kymmeniä Eriksdotter tai Eriksson - nimisiä henkilöitä. Eriksson tarkoittaa Erikinpoikaa. Ja myös muita vastaavia nimiä kuten Johansdotter, Johansson, jne.
Kiinnostaisi tietää, onko Kaarinan isän nimi erikseen jossain historian dokumenteissa kirjoitettu Måns, vai onko nimi päätelty Kaarinan nimestä Månsdotter? Sukututkimuksessa olen huomannut, että on sitä ennenkin tehty kirjoitusvirheitä asiakirjoihin, jotka kirjoitettiin silloin käsin. En halua olla 'besservisser', mutta koska olen niin antaumuksella tutkinut näitä tietoja monista lähteistä, se vaivaa minua vähän. Olisi kiva, että kaikki historialliset tiedot olisivat tarkkoja ja oikeita.
![]() |
| Aikalaismuotokuva Erikin veljestä, Juhana III Vaasa Kuva: public domain |
![]() |
| Kuningas Erik XIV aikalaismuotokuva kuva: public domain |
Vaikka sairas kuningas Erik oli vaikea puoliso Kaarina Maununtyttärelle, uskon, että heillä oli keskinäinen rakkaus. Se välittyy esimerkiksi siinä, kuinka Kaarina oli hänen tukenaan. Hänen kerrottiin keittäneen Erikille yrteistä rauhoittavia juomia ja hän oli ainoa henkilö, johon vainoharhainen kuningas luotti.

_c_1581.jpg)


Mielenkiintoisia henkilöitä kaikki ja aivan tuosta meidän lähihistoriastamme. Minua lähti kiinnostamaan tuo isän nimiasia. Måns-nimi on olemassa vielä tänä päivänä ja tekoäly kertoi kysyessäni sen historiaa, että sitä olisi käytetty Ruotsissa 1400-luvulta asti. Måns on lyhenne nimestä Magnus, joka on myös tavallinen ja nykyäänkin käytössä oleva nimi. Ruotsin eurovisio-edustaja on ollut laulaja Måns Zelmerlöw. S-kirjain tuossa nimessä ei siis ole genetiivin merkki tai omistusliite, kuten se ei ole Magnus-nimessäkään eikä nimissä Hans, Jonas, Lukas jne.
VastaaPoistaKiitos kun jaksoit ottaa selvää :) kuitenkin ihmettelen, että miten se ei ole muuttunut tuossa sanassa Månsdotter, kuten esim. Johansdotter, kun isän nimi oli Johan.
PoistaMagnus-niminen oli myös Erikin yksi veljistä, hän oli myös sairas.
Mielenkiintoista, kyllä nyt pitää käydä katomassa tuolla Kangasalan kirkossa noita kuvia.
VastaaPoistaTuossa kuvassa Catharinalla on vasemmassa nimettömässä sormus. Mahtaakohan olla sama kuin siinä hautalöydössä? Kiitos kiitos näistä kirjoituksista. Minua on historia kiinnostanut, mutta en ole tarpeeksi perehtynyt siihen.
Kangasalan kirkossa on vain Kaarinaa esittävä eri maalaus, ainakin ennen on ollut. Juhanan muotokuva on Turun linnassa, jossa hän piti hovia. Erikin taulusta en tiedä, olisiko se Ruotsissa?
PoistaMietin samaa tuon sormuksen osalta, mutta kuvasta ei oikein näe, onko sama.
Kuvan mukainen Kaarinan muotokuva on ollut myös Turun linnassa. Liekö vielä?
Poista