Lumimyräkässä hammaslääkäriin
Tässä postissa on 9 kuvaa.
Yksi elämän pienistä iloista on se hetki, kun tulee hammaslääkäristä pois. Helpotuksen tunne valtaa mielen, kun ei ollut reikiä tai jotain on korjattu. Tänään oli se päivä, että 'reikiä nolla'. Kuva alla on otettu sen rakennuksen porraskäytävän ikkunasta, jossa lääkäriasema on. Tammerkoski ja Hämeenkatu siinä näkyy. Oikealle kääntyvä tie on Hatanpään valtatie.
Ulkomaalaiselle näkymä saattaa näyttää lähinnä Siperialta, mutta ei tänään niin kovin kylmää ole, vain -6 celsiusta. Lunta sataa viistosti ja päähineen päälle kertyy kasa lunta pian. Sisälle mennessä saa ravistella itseään kuin koira, että enimmät lumet saa pois. Mutta en valita, tykkään lumisateesta siitä huolimatta.
 |
| KUVA 1: Tammerkoski |
Täällä Tampereella hammaslääkäriajat saa milloin mihinkin hammashoitolaan, ei siis ole mitään vakiolääkäriä. Joka kerta saa vähän etsiä, missä se uusi paikka onkaan. Osoitteen saa kyllä, mutta ei mitään karttaa. Onneksi on Google Maps.
Bussimatkan jälkeen lähdin ensin töpöttelemään liukkaalla kelillä väärään suuntaan Hämeenkatua, kunnes huomasin talon numeroista, että pitikin kääntyä toiseen suuntaan. Jouduin etsimään oikeaa ulko-ovea, kun se olikin sitten talon kulman takana kerrostalossa. Sen olisi voinut aikavarauksen yhteydessä kertoa, varsinkin näin eläkeläiselle. Ilmoittautumiskopissa oli lasiluukut kiinni ja vastaanotto puhui puhelimessa, eikä ollut näkevinään. Kopin yläpuolella ei lukenut 'Ilmoittautuminen', tai muutakaan infoa. Ajattelin jo, että ilmoittautumista ei tarvita ja menin istumaan. Sitten huomasin seinällä lapun: 'Muistathan ilmoittautua'. Menin uudelleen luukulle ja hetken aikaa odotettuani vastaanotto avasi luukun ja pääsin ilmoittautumaan. Näistä syistä myöhästyin noin viitisen minuuttia varatusta ajasta ja hammashoitaja katsoi vähän moittivasti. No oma syy, pitäisi lähteä niin ajoissa, että olisi puoli tuntia etsimisaikaa uuteen paikkaan. Mutta jos saisin päättää, tekisin selkeämmät ohjeet asiakkaille osoitteista, ulko-ovista, summereista ja ilmoittautumisesta.
Edellisestä lauseesta aasinsilta erääseen toiseen kertaan, kun olin menossa keskustassa silmälääkäriin. Sitäkin ovea sai etsiä tovin, ennen kuin se löytyi. Samaan aikaan toinen mummo seisoi kadulla ja katseli toisen kerroksen ikkunaan ja mutisi jotain minulle. Menin kysymään, mitä hän sanoi. Mummo sanoi odottavansa, että joku erään toisen silmäaseman henkilökunnasta katsoisi ikkunasta ulos, koska hän ei päässyt lukitusta ovesta sisään. Menin katsomaan ovea lähemmin ja huomasin sen vieressä summerin ja painoin sitä, jolloin oven sai vedettyä auki. Mummo pääsi rappuun sisään ja kysyi vielä, pitääkö hänen maksaa avusta minulle. Ei tietenkään! Kuinkahan kauan hän olisi seissyt siinä kadulla katsomassa ikkunaan? Eläkeläisiä pitäisi opastaa enemmän tässä muuttuvassa yhteiskunnassa, että edes pääsisi lääkäriaseman ovesta sisään. Oletetaan liian helposti, että vanhukset hoksaisivat samat asiat kuin nuoremmat. He (minua vanhemmat) ovat eläneet kohteliaampia aikoja nuorempana, jolloin hammaslääkäri on voinut ehkä katsoakin ikkunasta ulos, jos potilasta ei ole kuulunut. Ei sitä enää tapahdu, ainakaan isoissa kaupungeissa. Täytyy osata painaa itse summeria. Näissä vanhemmissa ikäpolvissa arvostan heidän suoraselkäisyyttä ja hyvää käytöstä, joka ei enää ole niin itsestäänselvää. Niin kuin tämäkin mummo olisi maksanut oven avaamisesta. Se oli liikuttavaa.
Olen huippuiloinen, kun sain hyvää palvelua hammaslääkärissä. 👍 Kyllä naiset ovat keskimäärin helläkätisempiä hammashoidossa kuin miehet. Kerran aiemmin Hervannan hammashoitolassa mieslääkäri karjaisi kuin kenraali: 'suu auki!' ja kun jotain väkevää nestettä valui hoidon aikana nieluun ja yskin sitä, niin mieslääkäri kysyi: 'mitä siinä teet?', eikä ymmärtänyt käyttää imua, eikä hammashoitajakaan huomannut sitä tehdä. Tuli silloin mieleen, että mitä jos putoaisi jokin hoitotarvike nieluun, eikä lääkäri ymmärtäisi auttaa? HUHHUH. Kerran toisella lääkäriasemalla nuori mieslääkäri oli liian rajuotteinen, vaikka naiset yleensä hoitavat saman toimenpiteen kivutta. Kolmas tumma mieslääkäri oli hyvin helläkätinen, mutta hänen laittamansa paikka ei pysynyt kuin muutaman kuukauden. En ole pelännyt hammaslääkäriä aikuisiällä, mutta tuon nielu-kokemuksen jälkeen jäi tietty varautuneisuus.
Tällä kertaa oli erinomainen, tumma nuori naislääkäri, joka kertoi etukäteen jokaisen vaiheen ja varoitti, että 'voi vähän tuntua epämukavalta'. Joka välissä hän myös kehui: 'hyvä'. Hammashoito on parantunut entisistä ajoista, kun tarkastuksen yhteydessä otettiin myös röntgenkuvat. Lopuksi lääkäri kertoi tarkastussuositukset ja antoi siitä lapun mukaan. Minulta myös kysyttiin, miten ja kuinka usein pesen hampaat ja se kirjattiin muistiin. Yleensä tätä ei muissa hammashoitoloissa kysytä, vaan motkotetaan hampaidenpesusta ihan turhaan, vaikka olen tunnollinen siinä. Kaikki toimi tässä hammaslääkärissä todella hienosti ja 10+ antaisin arvosanaksi. 🌟🌟🌟
Tulipa mieleen vielä yksi hammaslääkärikokemus menneiltä vuosilta Vuoreksen hammashoitolassa. Silloinkin oli lääkäri ja hoitaja naisia, mutta ei niin päteviä kuin tässä hoitolassa. Imua ei käytetty ollenkaan ja kun pyysin sitä, esteltiin ja vähäteltiin. Hoitaja ei nostanut hoitopöytää ylös, kuten on tapana hoidon jälkeen, vaan jouduin omin voimin nousemaan ylös. En ehtinyt vielä kokonaan nousta istumaan, kun hoitaja jo kiljaisi: 'anna ne suojalasit pois!'. Usein hammashoitaja ottaa ne pois ennenkuin nostaa hoitopöydän pystyyn, tai ne saa itse rauhassa riisua. Nämä ovat pikkuasioita, mutta niillä on merkitystä siinä, millainen hoitokokemus on.
Vielä yksi muisto silmälääkärin tarkastuksesta, kun nuori naislääkäri totesi, että miehet pelkäävät silmätarkastusta enemmän kuin naiset ja eräskin mies kuulemma pyörtyi vastaanotolla. Ei se minustakaan ollut kovin mukava tilanne, kun valo häikäisi niin voimakkaasti silmiä, mutta pääasia on, että tutkitaan. Kiitollinen saa olla Suomen terveydenhuollolle, että yritetään ennaltaehkäistä suurempia ongelmia ja tutkitaan hyvin, silloin kun tutkitaan.
Muutamien huonojen kokemusten jälkeen osaa arvostaa tällaista hyvää palvelua kuten sain tänään. 🌹
 |
| KUVA 2: Hämeenkatua lumisateessa |
 |
| KUVA 3: Koriste joulutorin ulkopuolella |
Joulutori ei ollut vielä auki, mutta yhdestä koristeesta sain kuvan otettua. Lumimyräkässä ei kovin monia kuvia voi ottaakaan, kun kamera kastuu.
 |
| KUVA 4 |
Joulutorin vieressä on työmaa, jonka ympärillä on suoja-aitoja. Nyt on katuja auki siellä täällä ympäri Tampereen keskustaa. Vaikka ne eivät silmää hivelekään, niin kiitollinen saa olla, että työmiehet säästä riippumatta pitävät kaupungista huolta. Huonompi asia olisi, jos mitään ei korjattaisi.
Loput kuvat on otettu bussin ikkunasta. Jugend-torin pysäkiltä bussi lähti matkaan. Bussin ikkuna oli luonnollisesti märkä ja kuvat ovat sen mukaisia.
 |
| KUVA 5 |
 |
| KUVA 6: Paimenpoika soittaa huilua säässä kuin säässä. |
 |
| KUVA 7: Kauppakeskuksen kimaltelevat kirjaimet. |
 |
| KUVA 8: Peltolammin kohdalla on purettu vanha rakennus pois ja jotain uutta tehdään. |
 |
| KUVA 9: Ihana tulla aina kotiin, kun vastassa on metsä- ja järvimaisemia. Se rauhoittaa heti. |
Kommentit
Lähetä kommentti