Isojoen ja Honkajoen puukirkot ja Kyllikki Saaren muistokivet

Tässä postissa on 26 kuvaa ja 1 video.

Isojoki ja Honkajoki sijaitsevat Etelä-Pohjanmaalla. Kävimme siellä tänään. Isojoki täytti tänään 170 vuotta ja siellä oli festariohjelmaa, jota emme jääneet katsomaan, mutta Portion Boysin keikkabussi tuli meitä vastaan palatessamme takaisin Tampereelle. 

Isojoen kunnassa asuu 1771 asukasta ja Honkajoella asui 1598 asukasta ennen sen liittymistä Kankaanpään kaupunkiin vuonna 2021. Vaikka asukasmäärien ero ei ole suuri, Isojoki on päällisin puolin vilkkaampi paikkakunta kuin Honkajoki. Molemmat ovat kuitenkin ihanan rauhallisia paikkakuntia, kun menee Tampereen liikenteen vilinästä sinne. Autoja liikkui teillä hyvin vähän ja se tuntui miellyttävältä.

Pienet vanhat puukirkot ovat minun sydäntä lähellä enemmän kuin suuret kivikirkot. ❤ Emme päässeet kirkkoihin sisälle, mutta otin kuvia ulkopuolelta. Toki nämä kirkot eivät näytä pieniltä kun ne seisovat matalien rakennusten vierellä. Itse asiassa ne ovat kauneimpia rakennuksia näillä paikkakunnilla.

KUVA 1
Honkajoen kirkko on valmistunut 1812, rakentaja oli Salomon Köhlström.

KUVA 2
Honkajoen ristikirkkoa takaa. Kirkko on sisältä monivärinen.

KUVA 3
Honkajoen hautausmaata kirkon vieressä.

Honkajoen ja Isojoen välissä on Kodesjärvi, joka kuuluu Isojoen kuntaan ja Kodesjärven kylään. Tässä kuvassa näkyy vain alle puolet järvestä, sillä rannassa on laituri ja sauna, jossa oli muutama kalastaja ja saunoja. Heistä en tietenkään ottanut kuvia. Järven pituus on 1,7 km.

Aivan ihanan rauhallinen paikka nauttia lämpimistä päivistä! 

Lämpöä oli tänään +23 celsiusta, aivan kuten elokuussa jo aavistelinkin. 

KUVA 4
Kodesjärvi, Isojoki, Finland

Kodesjärven kylässä näimme tämän hylätyn näköisen rakennuksen, joka näyttää entiseltä koululta. Pihalla oli lasten leikkivälineitä, jotka olivat jääneet pitkäksi kasvaneen ruohon uumeniin. Verhoja oli jäänyt ikkunoihin, mutta mitään elonmerkkejä ei näkynyt. Rappusten edessä kasvoi ruohoa. Mitään nimikylttiä ei näkynyt missään. 

KUVA 5
Ehkä entinen kyläkoulu?

Sen jälkeen aika pian saavuimme Isojoelle.

KUVA 6
Isojoen puukirkko on valmistunut 1833. Sen suunnitteli saksalainen arkkitehti Carl Ludvig Engel.
Kirkonrakentaja on rakennusmestari Erik Kuorikoski. Rakennustyyli on empire.
Veistos on sankarihautojen muistomerkki, taiteilijasta ei ole tietoa.

KUVA 7
Isojoen kirkon tapuli syyskuussa 2025

KUVA 8
Isojoen ristikirkko.

KUVA 9
Vanhoja rautaristejä kirkkomaalla.

Tässä on osittainen kuva Kyllikki Saaren hautakivestä Isojoen hautausmaalla. Toisessa päässä kiveä on Saaren sukulaisten nimiä, joita en näytä kunnioituksesta heitä kohtaan. Kyllikki Saari oli paljon otsikoissa 1953 toukokuun jälkeen, ja viime vuosikymmenelläkin on käsitelty hänen traagista kuolemaansa mediassa. Hautakiven kuva on koskettava, sillä tämä viaton teinityttö joutui pahan ihmisen uhriksi, eikä syyllistä koskaan saatu selville. Syyllinen ei varmaankaan ole enää elossa. 

KUVA 10

Isojoen metsässä on toinen muistomerkki Kyllikki Saarelle, sillä hänet löydettiin sieltä.

KUVA 11
Kyllikki Saaren suohauta.

KUVA 12
"Auli Kyllikki Saari 17 v. neitonen katosi kotimatkalla 17.05.1953.
Löydettiin surmattuna tältä paikalta 11.10.1953"

En halua käsitellä tätä tragediaa kovin paljon, mutta poliisitutkinnassa tämä tapaus ei koskaan vanhene, vaikka syyllinen onkin todennäköisesti jo kuollut.

Metsä on kaunis Kyllikin suohaudan ympärillä ja siellä kasvaa puolukoita ja mustikoita. Kunpa tätä ei olisi koskaan tapahtunut. Olen lukenut jostain, että hänen tyttöystävänsä pyysi Kyllikkiä jäämään yöksi hänen luokseen, mutta Kyllikki halusi lähteä yksin kotiin, johon hän ei koskaan sitten saapunut.

Aina pitäisi muistaa kuunnella vaistoa, ja jos oma vaisto ei varoita vaarasta, niin läheisen vaistoa.

KUVA 13
Polku Kyllikin suohaudalle.

KUVA 14
Metsää suohaudan ympärillä.

KUVA 15
Puolukoita

KUVA 16
Mustikoita

Kävimme myös Isojoen vanhalla hautausmaalla, joka oli lähes tyhjä nurmikenttä, mutta sieltä oli kiva näkymä viereisiin peltoihin. Se on ollut Isojoen ensimmäinen hautausmaa, jossa oli kirkko vuosina 1710-1833. Siellä on Alceniuksen sukuhauta, johon on haudattu kolme pappia ja kahden papin perheet.

KUVA 17
Näkymä vanhalta hautausmaalta.

Täällä oli todella hiljaista, paitsi silloin, kun joku auto meni ohi harvakseltaan.

Hiljaisuus on kaunista. Ennen moottoriajoneuvoja maailma oli hiljainen.

Matkan varrella Tampere-Isojoki on välillä peltoaukeita ja välillä metsäisiä teitä.

KUVA 18

KUVA 19

KUVA 20

KUVA 21
Maisema kumpuilee enemmän kuin kuva kertoo.

KUVA 22

Matkalla oli useampi kirppis, joista osa oli varmaankin ok-talon yhteydessä. 

Pysähdyimme yhden sellaisen kohdalle, joka mainosti itseään ilmapalloilla ja KIRPPIS-kyltillä.

KUVA 23
Tien varrella oleva kirppis.

KUVA 24
Kirppiksen peltitölkkejä.

KUVA 25

En ostanut nyt mitään, mutta oli kiva käydä! Pohjalaiset ovat tunnetusti yritteliäitä ihmisiä.

Heti kun menimme pihaan, myyjä tervehti ja sanoi: 'Olette varmaan läpikulkumatkalla'.

Pienillä paikkakunnilla ihmiset tuntevat toisensa ainakin ulkonäöltä ja muut tunnistetaan vieraiksi.

KUVA 26
Auton ikkunasta ajon aikana kuvattu maisema.

Pieni video kuvattu autosta:

Rauhallista viikonloppua ja hyvää yötä!

🍁🍂🍁