Tässä postissa on 24 kuvaa.
Kenkätehtailija Emil Aaltosen (1869-1949) museo on Tampereen Pyynikin alueella Mariankadun ja Palomäentien kulmauksessa. Emil Aaltonen nousi suutarista varakkaaksi kenkätehtailijaksi ja oli osallinen Lokomon ja Sarviksen yrityksissä ja isännöi myös suurta Ylikartanoa Mäntsälässä, Nummisen kylässä.
Vaurastuttuaan hän keräili arvotaidetta. Museon alakerrassa on taideteosten näyttely ja yläkerrassa voi tutustua Aaltosen uraan. Siellä on myös modernin taiteen näyttely, mutta näytän tässä kuvia alakerran klassisista taideteoksista.
 |
Kuva 1: Pyynikin linna |
Emil Aaltosen museo on Pyynikin linnassa, joka valmistui 1924 arkkitehti Jarl Eklundin suunnittelemana. Aaltonen osti sen vuonna 1932 asunnokseen ja taidekokoelmansa tiloiksi. Hän asui talossa pitkään.
 |
Kuva 2: Aaltosen museon sali. |
 |
Kuva 3: Suuret taulut tekevät vaikutuksen heti ovesta sisään astuessa. |
Kuva 4: Ferdinand von Wright - Näköala Leväsen maanviljelyskoulusta 1884
Öljymaalaus kankaalle.
Kuva 5: Pekka Halonen - Kevättalvea Myllykylässä 1898
Oljymaalaus kankaalle.
Kuva 6
Veistos: Johannes Takanen - Rebekka
Marmori
Vasemmalla: Tuntematon italialainen taiteilija - Kukka- ja hedelmäasetelma, 1700-luku
Öljymaalaus kankaalle.
Oikealla: Magnus von Wright - Rypäleitä ja omenia 1865
Öljymaalaus kankaalle.
 |
Kuva 7: Lähikuva Magnus von Wrightin maalauksesta Rypäleitä ja omenia. |
Kuva 8: Gunnar Berndtson - Vanha laulu 1889 (Rokokoo)
Öljymaalaus kankaalle.
Kuva 9: Antti Favén - Emil Aaltosen muotokuva 1935
Öljymaalaus kankaalle.
Kuva 10: Antti Favén - Saimi Mustakallion muotokuva 1935
Öljymaalaus kankaalle.
Kuva 11: Antti Favén - Elsa Kivekkään muotokuva 1935
Öljymaalaus kankaalle.
Kuva 12: Albert Edelfelt - Uusmaalainen merimies 1896
Öljymaalaus kankaalle.
Kuva 13: Albert Edelfelt - Kirsikkatyttö 1878
Öljymaalaus kankaalle.
Kuva 14: Werner Holmberg - Poppelikuja 1857
Öljymaalaus kankaalle.
Kuva 15: Ferdinand von Wright - Nuolihaukkapari 1892
Öljymaalaus kankaalle.
Kuva 16: Fredrik Ahlstedt - Rantamaisema 1889
Öljymaalaus kankaalle.
Kuva 17: Tuntematon bolognalainen taiteilija - Madonna ja kalkki
1626Öljymaalaus kankaalle.
Tässä oli vain osa taideteoksista. Madonnan kuvasta voi todeta, kuinka ihmeellisen kauan öljymaalaukset voivat säilyä. Seuraava kuva on Aaltosen kenkätehtaan mainos.
Kuva 18: Mainos 1917
Kuva 19: Pienoismalli Aaltosen kenkätehtaan ompelusalista 1939.
Mallin on tehnyt Malliakopio 2024.
Kuva 20: Portaat museon yläkertaan.
Kerrankin saa tavis kävellä punaista mattoa pitkin 😀
Muutama kuva vielä Pyynikin arvoalueesta:
Kuva 21: Pyynikin harjun taloja ja kauniita istutuksia.
Kuva 22: Palomäentie, Tampere, Finland.
Kuva 23: Palomäentien puukerrostaloja ja ihana mukulakivikatu.
Kuva 24: Palomäentietä toiseen suuntaan, museo näkyy viimeisenä talona edessäpäin.
Museossa on puhelias ja avulias opas. Pääsymaksu on vain 3,00 / 2,00 euroa.
🌳🌳🌳🌲🌳🌳🌳
No voihan sentään kun veit minut ihan entiselle kotikadulle !
VastaaPoistaTuosta tuli mieleen miten sain kerran yhdeltä kaverilta (joka oli saattanut minut kotiovelle :-)) postikortin jostain ulkomailta ja katuosoitteena "Palomäentien korkein talo" ja perillle tuli.
Aaltosen museossa en koskaan käynyt kun nuorena kiinnosti kaikki muu touhu enemmän , mutta nyt oli kiva käydä siellä vieraanasi.
Upea paikka ja todella hienot maalaukset. Kiitos.
Olipa hauska muisto jälleen sinulta. Näkyykö entinen kotitalosi näissä kuvissa?
PoistaKesäkuulla olin tosiaan kolmisen viikkoa asunnonvahtina Tampereella ja kiertelin paljon myös Pyynikillä. Ihastelin arvokkaita taloja ja kävelin metsäteitä. Asunto, jota vahdin, oli Aleksis Kiven kadulla eli keskustassa. Siitä oli lyhyt matka joka puolelle.
VastaaPoistaMetsäteillä tarkoitat varmaan Pyynikinharjun maisemia. Siellä on kiva kävellä ja ihastella isoja puita ja järvinäkymää.
Poista