Pispalan haulitorni

Pispalan valtatien varrella on erikoisen näköinen, 55 metriä korkea torni, jota ohikulkijat joskus ihmettelevät, mikä se on. Kuvassa se näkyy puiden takaa osittain.

Tornin rakensi Oy K. Hjorth Ab vuonna 1908 ja se oli toiminnassa vuoteen 1972 asti. Tornin vuosittainen tuotanto oli jopa 300 000 haulikiloa. Torni peruskorjattiin vuonna 2020, se on ainoa Suomessa jäljellä oleva haulitorni ja haulitehdas. Molemmat ovat suojelukohteita.

Wikipedia   
kertoo haulitornin toiminnasta näin:

"Haulimestari kiipesi torniin yleensä neljän aikaan aamulla sytyttämään tulen. Kylminä talviaamuina lyijypadan lämpiäminen saattoi kestää useita tunteja. Pataan mahtui kerrallaan 400 kiloa lyijyä. Lyijy hinattiin harkkoina ylös tornin huipulle valuverstaaseen. Tornin kehikkorakenteen keskellä oli koko tornin korkuinen hauliputki. Hauliputken yläpäässä oli vaihdettavat erikokoiset seulat, joiden läpi sula lyijy pääsi putoamaan alas. Pudotessaan lyijy pisartui halutun kokoisiksi hauleiksi. Lyijy nostettiin seulan päälle käsikauhalla. Pisaroista muotoutui pallomaisia hauleja, kun ne pyörivät ja jäähtyivät pudotessaan vapaasti alas. Jäähtymisen varmisti alhaalla oleva vesiastia. Alhaalla olevassa haulitehtaassa haulit kuivattiin ja seulottiin, jolloin muotovialliset haulit poistettiin. Lopuksi haulit kiillotettiin grafiittirummussa. Tehtaan naiset ompelivat pusseja, jotka täytettiin hauleilla."

Haulikon patruunassa käytetään hauleja ammuksina. Tähdennän, että en tykkää aseista, enkä TV-ohjelmista, kirjoista tai elokuvista, missä on ampumista, metsästystä tai muuta väkivaltaa. Mutta tuo haulien valmistus on sinällään mielenkiintoista historiaa, koska se kertoo entisajan työstä. Haulitorni on eräänlainen Pispalan maamerkki ja nähtävyys.