Kirjailija Lauri Viidan lapsuuskoti Pispalassa

Kirjailija Lauri Viidan lapsuuden koti toimii museona Tampereen Pispalassa Portaanpää 8:ssa. Se on avoinna vain viikonloppuisin klo 12-15, pieni pääsymaksu (4,00 / 2,00) maksetaan käteisellä.

Museossa kerrotaan mm. Viidan lapsuudesta, kolmesta avioliitosta, suhteesta lapsiin ja mielensairaudesta. Esillä on Lauri Viidan teoksia. Viita kasvoi 6-henkisessä perheessä tässä talossa 6-vuotiaasta aikuisuuteen asti. Perhe asui ensin Amurin työläismuseokorttelissa yhdessä huoneessa ja he käyttivät muiden perheiden kanssa yhteiskeittiötä. Tässä yhden huoneen ja keittiön asunnossa oli sentään oma keittiö ja erikseen kamari, joka toimi olo-ja makuuhuoneena. 

Museon sisäänkäynti

Tämän idyllisen puutalon toisessa päässä on yksityiskoti, mikä selittänee sen, että museo ei ole auki joka päivä. 

Näkymää pihakeinusta Pispalaan päin.
Ei hassumpi paikka asua järvinäkymin.

Ensin tullaan porstuan ovesta keittiöön.

Keittiön pöytä on katettu kolmelle.
Perhe söi kahdessa pöydässä, keittiössä ja kamarissa.

Sanomalehtien teline keittiössä.

Pesukaappi ja -vati, pyyheteline ja näkymä kamariin.

Kamari, eli olo- ja makuuhuone 6 hengen perheelle.
Mahtuu iso vaatekaappi ja kirjoituspöytäkin huoneeseen.

Nykyisin lapsilla pitää olla asunnoissa omat huoneet, mutta tuohon aikaan työläisten lapset leikkivät ulkona kesät-talvet. Koululäksyt tehtiin ruokapöydän äärellä.

Tässä kamarissa on kaksi sänkyä, sivustavedettävä eli levitettävä puusohva ja päästävedettävä sänky. 

Päästävedettävä sänky vei päivisin vähemmän tilaa, kun sen sai
työnnettyä lyhyemmäksi.
Sängyn päädyssä on jakkaralla miesten kengät.

Levitettävä puusohva.

Pönttöuuni ja tarpeellinen, poljettava ompelukone.

Kiikkustuolissa on luettu sanomalehdet ja Laurin kirjat.
Näin oletan..

Klaffipöytä ja komea vaatekaappi.

Lauri Viidan kirjoitelmia ja mustekyniä,
joita kastettiin mustepulloon.

Veistos klaffipöydän päällä. Ehkä Lauri Viidan muotokuva?

Aikansa työläiskodiksi tämä on nätti ja siisti asunto. Tapetti näyttää arvokkaalta.

Lapset ovat voineet olla onnellisia tässä kodissa.

Muutamia kirjoja museossa:

Moreeni kertoo 7-lapsisen perheen elämästä Pispalassa.

Wikipedia kertoo kirjasta näin.

Toisen vaimon kirjoittama kirja Viidasta.

Viidan lapsuuskodissa on myös herkuteltu.

Monilla taiteilijoilla on ollut elämässään vaikeita aikoja. Siitä huolimatta luomisvoimaa on löytynyt ja on syntynyt menestyneitä töitä. Kirjailija Lauri Viita kipuili mielensairauden ja särkyneiden ihmissuhteiden kanssa ja hän lopulta menehtyi traagisesti liikenneonnettomuudessa, kun päihtynyt kuorma-auton kuljettaja törmäsi taksiin, jossa Viita matkusti vuonna 1965. Hän oli silloin vain 49-vuotias. 

Jokaisella ihmisellä on kuitenkin elämässään myös valoisia aikoja ja niistä mainittakoon, että Lauri Viidalla oli vaimoja ja lapsia, joita hän sai rakastaa. Hänellä oli lapsuuden perhe, jossa oli sisaruksia. Hän sai kasvaa idyllisessä Pispalassa ihanassa talossa. Hän sai toteuttaa luovuuttaan kirjoittaessaan ja hän menestyi työssään. 

Aika usein taiteilijoiden elämästä nostetaan julkisuuteen kipukohdat enemmän esille kuin onnen hetket. Mielestäni taiteilijoilla pitäisi olla mahdollisuus kirjoittaa halutessaan sellainen testamentti, joka kieltää yksityisasioiden puimisen julkisuudessa heidän kuolemansa jälkeen. Kuitenkin yleisölle tärkeintä on - tai ainakin pitäisi olla - heidän työnsä tulos.

Lauri Viita oli ammatiltaan kirvesmies. Ei ole harvinaista, että taiteilijalla on ns. tavallinenkin ammatti. 

Itse asiassa kirjailijalle on vain eduksi, jos hänellä on kokemusta muustakin työstä kuin kirjoittamisesta.

Se antaa juurevuutta kirjallisuuteen, kun kirjailija omaa kokemusta tavallisen työntekijän arjesta. Tämä sopii myös muiden alojen taiteilijoihin. Mielestäni siitä ajatuksesta pitäisi jo luopua, että taiteilijan pitäisi olla 'vain taiteilija'. Kaikenlainen elämänkokemus avartaa näkymiä ja se näkyy taiteellisessa tuotannossa ilmaisun syvyytenä. Toki taiteellisen ilmaisun kehittymiselle pitää antaa aikaa ja nähdä sen eteen vaivaa.

Museossa on esitteitä Lauri Viidan elämästä. Tämän esitteen otsikon kysymys 'Kirvesmies vai kirjailija?' noudattaa perinteistä mustavalkoista käsitystä siitä, että taiteilijan 'pitäisi olla vain taiteilija'. Jos otsikko olisi 'Kirvesmies ja kirjailija', se olisi sallivampi. Yleensäkin taiteen ympärillä on ahtaita raja-aitoja, jotka pitäisi jo kaataa. Luovuus voi kukkia työmiehen ja -naisen käsissä ihan yhtä kauniisti kuin elämäntapataiteilijankin. Luovuus tulee ihmisen sielusta ja sydämestä, taiteen alan koulutus vain hioo ilmaisutapaa. Maailmassa on itseoppineita taiteilijoita, jotka tekevät ja ovat tehneet mestariteoksia.

Lauri Viita WIKIPEDIASSA

MUUTAMA KUVA PISPALASTA

Pispalan mäkisiä katuja.

Jos asuisi Pispalassa, olisi varmaan hyvä kunto, kun noita mäkiä kävelisi alati ylös ja alas.

Oli hyvä kuntotesti minullekin ja antoi motivaatiota liikkua enemmän. 💦

Mietin, miten noilla mäkisillä kaduilla pärjää talven liukkailla?

Pispalan portaat ulottuvat harjulta alas rantaan asti, mutta 
eivät kohtisuoraan. Ne jatkuvat eri kohdasta ja välissä on poikkikatuja.