Tampereen Tuomiokirkko ja sen taideteokset

Jykevä kivikirkko Tampereen Juhannuskylässä eli kotoisammin sanottuna 'Jussinkylässä' kiinnostaa turisteja. Lyhyen käyntini aikana kuulin ruotsia, saksaa ja muita kieliä kävijöiltä, jotka valokuvasivat kirkkoa. Eikä ihme, sillä se on kokonaisuutena mielenkiintoinen yhtenäistaideteos ja Tuomiokirkkoseurakunnan pääkirkko, jossa pidetään jumalanpalveluksia, häitä ja konsertteja.

Istumapaikkoja kirkossa on noin 1850. Kirkon ja sen taideteosten tyyli on kansallisromanttinen. Kirkon arkkitehti oli Lars Sonck (1870-1956), joka voitti suunnittelukilpailun 1899. Kirkko rakennettiin 1902-1907. Kirkon piirrustukset olivat Pariisin 'Galeries nationales du Grand Palais´n 1900'-näyttelyssä keväällä 2000.

Seinämaalaus eli fresko Haavoittunut enkeli, taiteilija Hugo Simberg.
Taustalla siintää Tampereen tehtaan piiput.

Jokainen tuntee tämän Hugo Simbergin maalauksen, josta taiteilija teki useita versioita eri tekniikoilla. Tämä on Tuomiokirkon etelälehterillä ja pohjoislehterin alapuolella on Kuoleman puutarha - maalaus, josta en ottanut nyt kuvaa, koska ihmisiä oli hiljentymässä sen lähellä. Hugo Simbergillä oli omanlainen ja satumainen tyyli kuvata asioita, esimerkiksi Kuoleman puutarha-maalauksessa luurangot hoitavat kukkia.

Tampereen Tuomiokirkko heinäkuussa 2025

Tuomiokirkko on rakennettu luonnonkivestä. Julkisivujen ja sisätilan ornamentiikan suunnitteli arkkitehti Valter Jung (1879-1946). Tornit ovat uusgoottilaista tyyliä, mutta niissä on jugend-tyyliä yksityiskohdissa, kuten myös sisällä pylväissä, saarnatuolissa ja penkeissä. Päätorni on 64 metriä korkea, jossa sijaitsevat kolme pronssikelloa.

Kirkon jykevä sisäänkäynti.

Tuomiokirkon alttari.

'Ylösnousemus', taiteilija Magnus Enckell.

Magnus Enckell maalasi alttarifreskon nimeltään 'Ylösnousemus' vuonna 1907. Fresko tarkoittaa sitä, että maalaus on tehty suoraan seinään. 

Värilasi-ikkunat ovat upeammat luonnossa kirkkaine väreineen, kuvissa värit eivät tule oikeuksiinsa.

Ikkunat on suunnitellut Hugo Simberg, ne kertovat Raamatun aiheista.

Pohjoislehterillä oleva värilasi-ikkuna. Taiteilija Hugo Simberg.
Kyyhkynen symboloi Raamatussa Pyhää Henkeä.

Yleisö pääsi käymään vain pohjoislehterillä, etelälehterille oli pääsy kielletty. Etelälehterin ikkunat ovat nekin värikylläiset ja upeat.

Käärme katossa, taiteilija Hugo Simberg.

Ehkä kukaan muu taiteilija ei olisi maalannut kirkon pääholvin kattoon käärmettä, kuin Simberg. Aikoinaan se herätti paljon keskustelua. Käärme symboloi syntiä ja sielunvihollista. Käärmeen ympärillä on enkelien siipien sulkia, vertauksena, että enkelit saartavat ja vangitsevat käärmeen.

Elämänköynnös, taiteilija Hugo Simberg.
Pylväs ei ole vinossa, vaikka kuvassa siltä näyttää.

Fresko 'Elämänköynnös' tai 'Köynnöksenkantajat' kuvaa 12 alastonta poikaa kantamassa teräväpiikkistä orjantappuraa. Fresko kiertää lehterien reunan ympäri. Tämäkin teos on saanut aikoinaan kritiikkiä, mutta se noudattaa Raamatun sanomaa symbolisesti, sillä pojat tarkoittavat 12 Jeesuksen opetuslasta, joista jokainen kantaa Elämänköynnöstä omalla tyylillään. 

Etelälehteri ja alttari. Lehterin alla Simbergin teos 'Kuoleman puutarha'.

Hugo Simberg suunnitteli myös saarnatuolin, jota koristaa harmaa orjantappurakuvio, jossa on valkoisia siipiä. Oletetaan, että holvin riippuvalaisimet olisivat myös Simbergin suunnittelua, ne näkyvät muissa kuvissa.

Pohjoislehterin ikkunoita.

Tuomiokirkossa on kahdet urut. Pohjoislehteriltä näkymää etelälehterille.

Näkymää lehteriltä sisäänkäynnin suuntaan.

Ruusuköynnös kiertää monin paikoin.

Lehterin penkit, joissa jugend-tyyliset puukaiverrukset päädyissä.

Video kuvattuna lehteriltä:

Ylipäällikön Päiväkäsky Tuomiokirkossa

Ylipäällikön päiväkäsky on kirjoitettu vanhalla fontilla ja muunsin sen parhaani mukaan nykyfontille:

"YLIPÄÄLLIKÖN PÄIVÄKÄSKY

Suomen Äideille!

Viettäessämme tänä .. (valon heijastus edessä)..  toukokuun toista sunnuntaita Suomen äideille omistettuna merkkipäivänä isänmaamme puolustajat hiljenevät sodan kentillä hartain mielin ja syvä rakkaus rinnassaan muistamaan Teitä, äidit. Te olette paljon antaneet tälle maalle.

Te olette kehdosta alkaen kasvattaneet sen polven, jonka ansiosta maa on vapaa. 

Parhaillaan käytävän vapaustaistelumme aikana - miestenne taistellessa rintamalla - te kasvatatte kodeissa isänmaalle uutta polvea, jonka sallittakoon viljellä ja rakentaa tätä maata rauhallisemmissa oloissa kuin mitä nykyinen polvi on saanut tehdä. 

Töin ja rukouksin Te olette näinä taistelun vuosina tukeneet puolustusvartiossa seisovia poikianne ja tyttäriänne. Näistä rakkaistanne Teidän on ollut luovuttava maan hyväksi kansamme koettelemuksen ajaksi. Teidän siunauksenne on seurannut lapsianne taistelukentille ja antanut heille sankariuden voimaa isänmaan pelastamiseksi ja kestävän rauhan turvaamiseksi.

Tahdon tänä päivänä erikseen lausua tervehdykseni ja syvän osanottoni niille Suomen äideille, joiden rakkaimmat sankareina ovat uhranneet henkensä isänmaan ja sen tulevaisuuden puolesta.

Kaikkien teidän työnne on ja on ollut kanssamme taisteluissa arvioimattoman suuri ja uhrinne mittaamaton Suomen armeijan nimessä.

Suuren kiitollisuuden ja kunnioituksen osoituksena annan tänä päivänä isänmaamme äideille yhteisesti omistettuna VAPAUDENRISTIN.

Olkoon se tulevillekin sukupolville tunnuskuvana äidin pyhästä kutsumuksesta kasvattaa tämän kansan lapsiin palava vapaudentahto, joka ikuisiksi ajoiksi on turvaava maallemme kalliisti lunastetun itsenäisyyden ja kansallemme sisäisen suuruuden.

Päämajassa 10.5.1942 Mannerheim "

Päiväkäsky on koskettava muisto Suomesta ja myös muistutus, että maailmassa tälläkin hetkellä sadattuhannet naiset joutuvat uhraamaan taisteluissa miehiään, veljiään ja poikiaan. Milloin tällainen vääryys loppuu? Enkelien suojelusta ja rukouksia tarvitaan maailmassa nyt ja aina.

Tampereen Tuomiokirkko sijaitsee Tuomiokirkonkadulla. 

Se on avoinna 31.8. asti joka päivä klo 10-17.

Syys-huhtikuussa avoinna joka päivä klo 11-15.

Opastukset ovat saatavilla ma-pe aukioloaikoina.

Kirkossa kävijälle tiedoksi, että yleisön wc sijaitsee alakerrassa, jonne mennään alttarin vierestä oikealta portaita alas. En tiedä, onko esteetöntä sisäänkäyntiä kirkkoon. Pääoven edessä on portaat.

Kirkon sisäilma on vähän tunkkainen, kuten vanhat rakennukset usein ovat. Siitä huolimatta on tutustumisen arvoinen kirkko.

kuvat: Copyright Taina