Vanha postikortti Oulaisista

Tämä papan säästämä vanha postikortti kuvaa Oulaisten kirkonkylää kirjakaupan kulmilta. Kortissa ei ole muuta tekstiä eikä päivämäärää, mutta luulen sen olevan vuosien 1900-1920 väliltä.

Vanhoista postikorteista huokuu sen ajan elämä ja ihmisten pukeutuminen. Tässäkin kortissa on läsnä kylänraitin hiljaisuus, kun vertaa nykyaikaan. Moottoriliikennettä oli silloin vielä vähän. Polkupyörällä, hevoskyydillä tai jalan taidettiin kulkea aika paljon. 

Ilmeisesti Oulaisten kirjakauppa oli oikealla oleva vaalea rakennus. Sisäänkäynti kauppaan on ehkä ollut joko etualalla, missä mies seisoo portailla, tai sitten edempänä, missä on porraskaiteet ja nuori nainen seisoo.


Siihen aikaan ei ollut kännyköitä, tietokoneita, televisiota, eikä somea. Painetuista sanomalehdistä luettiin uutiset ja ehkä joissakin perheissä oli jo tuolloin radio. Aapista luettiin kouluissa ja lähes joka perheessä luettiin ahkerasti Bibliaa. Taisi Elias Lönnrotin kokoama kansalliseepos Kalevala olla silloin ihmisille tutumpi kirja kuin se on nykyään. Mahdetaanko sitä lukea enää kouluissa? Ainakin joskus ennen on painettu kirjaa Lasten Kalevala.

Ihmiset ovat kuvassa pysähtyneet poseeraamaan valokuvaajalle, jolla varmaan oli kamerateline pystyssä maantiellä. Mietin, olivatko tienvierillä näkyvät pylväät sähköpylväitä vai puhelinlankojen pylväitä? Katri Helena lauloi 'Puhelinlangat laulaa', koska ennen lankapuhelimien äänet kulkivat pylväiden päissä olevia puhelinlankoja pitkin. Joskus ne ulisivat, kun tuuli niitä heilutti. Ensimmäiset lankapuhelinverkot rakennettiin Suomeen 1880-luvulla. 📞


Kommentit

  1. Oi miten ihana postikortti! Nuo vanhanajan kortit ja valokuvat ovat aina yhtä kiehtovia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä, niistä näkyy entisajan elämää.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiva jos ehdit kommentoida. Ethän lisää linkkejä tai kaupallisia mainoksia kommenttiin, kiitos!

Suosituin artikkeli 30 päivän aikana

Lippulaskuri (venyttää sivua puhelimen näytöllä)

Free counters!

Oma mietelause v. 2000

"Kiitollisuus on avain onneen". Kiitollisuus on mielentila, joka kannattelee jokaista päivää, olosuhteista riippumatta. Se ei ole kehityksen este, tai silmien ummistamista realiteeteilta. Se ei riipu menestyksestä tai onnekkaista sattumuksista. Vaikka rakkaus on suurin voima, sekään ei menesty ilman kiitollisuutta.

Oma mietelause v. 2007

"Valo on totta, varjo häilyvää." Positiivisuus on rohkeutta nähdä valoa ja toivoa vaikeissakin tilanteissa. Elämän vastoinkäymiset tulevat ja menevät, mutta jos mieli on valoisa, ne voi voittaa ja jättää taakseen. Niin kuin aurinko on taivaalla aina ja varjot syntyvät vain siitä, että jokin este tulee auringon eteen. Varjot liikkuvat, häilyvät ja häipyvät, mutta aurinko pysyy. Niin pysyy myös Luojan rakkaus ihmisiin, vaikka joskus varjot sumentavat näkymiä.