Muistiinpanoja kuningatar Kaarina Maununtyttärestä

Aloin tutkimaan Kaarina Maununtyttären tarinaa vuonna 2019 muutamista lähdekirjoista ja kirjoitin mielenkiintoisia asioita muistiin. Siinä samalla löysin tietoja Vaasan suvusta keskiajalta. Minua eivät kovin paljon kiinnosta sotasaavutukset ja sen ajan politiikka, mutta kiinnostukseni heräsi ajan ihmisten kohtaloita ja persoonia kohtaan. Aatelisista on saatavilla tietoja, osa tiedoista on peräisin alkuperäisistä kirjeistä ja päiväkirjoista, joita varmaankin säilytetään Ruotsissa. Tavallisesta kansasta ei ole vastaavassa määrin tietoja, paitsi Kaarinasta, sillä hän avioitui kuningas Erik XIV Vaasan kanssa, joka oli Kustaa Vaasan poika. Kustaa Vaasa perusti Helsingin kaupungin 12.6.1550.

Kiinnostuin Kaarinasta siinä määrin, että tein itselleni muistiinpanoista kierrevihkon, jonka painatin Solentrolla vuonna 2020. Vihkon nimi on 'Sydänkäpy, paimenuinen'. Nuo olivat kuninkaiden hellittelynimiä rakkailleen, jotka on suomennettu Ruotsin kielestä.

Vihkon etukansi

Vihkon takakansi

Vihkossa on 69 sivua ja kuvat ovat public domain-kuvia, eli sallittuja kuvia käyttää, joita löytyy netistä. Vihko ei ole ollut myytävänä, enkä painata siitä uusia painoksia. Olen kirjoittanut tarinat omin sanoin, vaikka lähteet olivat kirjoja. Vain muutama lainaus on vanhoista kirjoista, kuten Erikin laulu Kaarinalle, josta näkyy osa vihkon takakannessa.

Etukannen kuva on maalauksesta, jonka maalasi taiteilija Erik Johan Löfgren vuonna 1864. Taulussa Kaarina lohduttaa sairasta Erikiä ja katsoo taivaalle, ehkä rukoillen, sillä hän oli harras kristitty. Siihen aikaan vaikutti uskonpuhdistukseen Martin Luther, saksalainen munkki, jonka teeseihin ja kirjoituksiin perustuu luterilainen uskontomme. 

Oli haastavaa löytää oikeaa tietoa Vaasan suvusta ja Kaarinasta. Nykyajan ihmiset ovat värittäneet historiallisia henkilökuvia omilla näkemyksillään, vaikka oletuksien tueksi ei ole löytynyt todisteita. Nettisivuilla ja blogeissa oli jopa vääriä nimiä yhdistetty vääriin kuviin. Eräässä kirjassa kerrottiin Kaarinasta oletuksia, kirjoittajan oman (likaisen) mielikuvituksen pohjalta. Täytyy aina muistaa, että historiallinen henkilö oli oikea persoona, ei fiktiivinen hahmo, jota voisi muokata oman mielen mukaan. Ei kukaan haluaisi, että jälkipolvet kertoisivat satuja omasta elämästä. 

Haastavuuden takia vihkon tietojen kokoaminen kesti minulla noin vuoden. Halusin löytää totuuden niin selkeästi kuin se oli minun saavutettavissa. Minulla ei ollut mahdollista matkustaa Ruotsiin tutkimaan alkuperäisiä dokumentteja. Vertailin ristiriitaisia tietoja keskenään ja valitsin muistiinpanoihin ne tiedot, jotka olivat useissa lähteissä samanlaisia ja sopivat muutenkin saamaani käsitykseen henkilön persoonasta ja olosuhteista. Historioitsijat olivat hylänneet joitakin vanhoja dokumentteja, koska niistä ei löytynyt riittäviä todisteita, mutta itse olin niille armollisempi, silloin kun ne sopivat muutenkin 'raameihin'. Tämä vihkonen on toistaiseksi ollut ainoa, mitä varten olen etsinyt historian tietoa näin laajasti, poislukien sukututkimus. 

Kaarinan ja Erikin tarina oli dramaattinen Erikin sairauden ja aseman vuoksi, mutta en epäile heidän keskinäistä rakkauttaan sekuntiakaan. Kaarina ei ole ollut ainoa nainen maailmassa, joka on rakastanut ja hoivannut sairasta miestään. Kuningas Erik oli perimätiedon mukaan karismaattinen ja lahjakas, hyvin koulutettu mies. Sairaus varjosti hänen käytöstään ja se oli varmasti ajoittain raskasta myös Kaarinalle, vaikka Kaarinan tunnoista ei ole jäänyt dokumentteja. Sen lisäksi Kaarina joutui kestämään aateliston paheksunnan, koska Erik nosti hänet samalle tasolle aatelisnaisten rinnalle, vaikka Kaarina oli hovineito ja vanginvartijan tytär.

Nykysukupolvet ovat tahranneet Kaarinan mainetta epäilemällä häntä onnenonkijaksi, mutta huomionarvoista on Kaarinan nuori ikä, jolloin kuningas otti hänet frillakseen. Kaarina oli silloin vain noin 15-16-vuotias hovineito ja kuningas oli jo aikuinen, kokenut mies. Kaarinan pyrkyryydestä ei ole mitään todisteita, eikä se ole mielestäni todennäköistäkään. Kaarina oli ainoa henkilö, johon kuningas Erik luotti. Se kertoo jo paljon nuoren Kaarinan vilpittömyydestä. Kaarinan on mainittu olleen ujo ja kristitty, joten henkilöprofiili ei puolla lainkaan onnenonkijan mainetta.

Kaarinan alkuperäinen nimi oli Catharina Månsdotter, hänen isänsä nimi oli Mån, eli suomeksi käännettynä Maunu, tai Mauno. Månsdotter tarkoittaa Maununtytärtä. Kaarina eli 1550-1612. Hän syntyi Tukholmassa ja kuoli Kangasalan Liuksialan kartanossa. Hovineito sai kuningattaren kruunun hetkeksi aikaa, vaikka se tie olikin myrskyisä.

Kaarina Maununtytär, sarkofagi Turun tuomiokirkossa.
Lasimaalaus esittää Kaarinaa ja hovipoikia, jotka vievät kruunun häneltä.
🌹 Lepää rauhassa Catharina.🌹